keskiviikko 31. lokakuuta 2012

Vanhan tulisijan nuohous

Olemme naapureiden kanssa odotelleet nuohoojan ilmestymistä näille nurkille, mutta ei ole vielä näkynyt tai kuulunut. Meidän nuohoojamme on puhelias nuorimies ja olen saanut häneltä paljon hyviä neuvoja vanhojen hormien, pönttöuunien ja hella-leivinuunin nuohoamiseen ja korjaamiseen. Nuohooja tietää parhaiten miten vanhoja tulisijoja käytetään, eli häntä kannattaa aina jututtaa kun hän nuohoamaan saapuu.

Ajattelin ottaa kuitenkin tämän päivän sille työlle, että nuohoan itse oman taloni hormit ja uunit. Kun ja jos nuohooja sitten vielä tänävuonna tulee, niin saa hän vielä katsoa paikat läpi. Vakuutusyhtiölle kelpaa ainoastaan valtuutetun nuohoojan suorittama työ.

Lämmitin eilisiltana kaikki tulisijat sopivasti, joten tänään aamupäivällä hormeissa oli hyvä veto, eli lämminilmavirtaus ylöspäin. Kun hormissa on veto ja pellit auki, on paljon mukavampi poistaa tuhkatkin pesistä. Silloin se osa tuhkasta mikä pölähtää, poistuu enimmälti hormin imuilman mukana.

Hormeja lähdetään nuohoamaan ylhäältä alaspäin ja tulisijojen pellit vielä kiinni. Itselläni on tuuhea luonnonharjassuti, jolla työnnän piipun suoran osan ylhäältä alaspäin välipohjan tasolle asti. Vintille olen puhkaissut piippuun nuohousluukut jokaiseen hormiin, joten pääsen siitä työntämään pienempää nuohoussutia alaspäin ohi hormien mutkakohtien. Tässä kohdassa pellit on jo auki, mutta pesäluukut ja ilmaräppänät kiinni. Pienempi nuohoussutini on nailonharjaksinen nailonputkivarrella. Nämä sutimateriaalit on mielestäni riittävän hellävaraisia, kun nuohotaan vanhoja hormeja ja poskikanavia. Puupolttohormin ei kuuluisi minun mielestäni pikeentyä, vaan hyvällä vedolla poltettaessa vain nokeentua. Noki on kevyttä ja kuivaa ja irtoaa helposti. Kaikesta huolimatta on se likaista puuhaa ja jättäisin sen mielelläni ammattimiehelle, jolla on siihen kokemusta.

Puhdas tuhka sopii puille ja pensaille, mutta noki on niille myrkkyä. Tuhkaa saa pesästä ja nokea pidemmältä hormeista. Isoisäni kuulemma käytti lehtipuutuhkaa kasvimaalla nauriiden ja muiden juuresten kasvattamisessa. Sillä hän esti niiden rupeentumista.

Itse tekemäni hormien massaus, josta ensimmäisessä bloggauksessani kerroin, on pysynyt hyvin kiinni. Hellan ja leivinuunin hormit on vielä massaamatta, joten niiden kunnostamisen voisin ottaa ensi kesän työksi. Ei niissä kuitenkaan ole isompaa rapautumista tapahtunut.

Tuolla yhdessä aikaisemmassa bloggauksessani kirjoitin eri puulajien polttamisesta ja niiden eroista. Haapapuusta olen kuullut sanottavan, että se tekee palaessaan nuohoojan työtä. Olen itsekin varannut jonkun verran haapaa polttopuuksi ja halunnut tutkia tätä väittämää. En osaa nyt siihen muuta sanoa, kuin sen, että nokea oli aika vähän ja se irtosi helposti. Nuohottuani piipun hormit, pönttöuunien poskikanavat, leivinuunin hormit ja hellan pitkät alakiertohormit, sain reilu puoli ämpärillistä nättiä tasalaatuista nokimustaa, eli puhdasta maalipigmenttiä. Pistän sen nyt talteen, jos vaikka tekisin siitä maalia johonkin tarkoitukseen.

2 kommenttia:

  1. ...tuhka ei sovi kompostiin missään tapauksessa. Pysäyttää kompostoitumisen tai ainakin vaikeuttaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset kommentista ja oikeassa olet. En tiedä, miksi noin kirjoitin neljä vuotta sitten? Mutta katsoin vielä Kotiviljelijän opas -kirjastani, niin alle 1% kompostin tilavuudesta voi laittaa tuhkaa tai kalkkia. Mutta jos kompostoida haluaa, niin ei kannata laittaa ollenkaan. Korjaan tuota tekstiä.

      Poista