lauantai 22. kesäkuuta 2013

Nakelointi on holjaa

"Elämä on ihmisen parasta aikaa", on yksi kuolemattomista lausahduksista menestyneimmältä mäkihyppääjältämme. Hänen sanomisilleen usein hymyillään hyväntahtoisesti, mutta itse luulen ajatuksen tässäkin liittyvän hänelle omaleimaiseen huumorintajuun. Lausahdukseen sisältyy myös syvähenkisempää merkitystä, tarkoitti sanoja sitä sitten tai ei.

Paljon merkittävämpänä ajattelijana pidetty psykoanalyysin kehittäjä ja unien tutkija Sigmund Freud on puolestaan rahvaanomaisesti todennut, että "elämän tarkoitus on työn tekeminen ja hyvien orgasmien kokeminen". Tämän olen itselleni kääntänyt muotoon, "itsensä toteuttaminen ja mielihyvän kokeminen".

Elämän tarkoitusta aloin pari päivää sitten hieman pohtimaan työn touhun lomassa, kun sain puhelun eräältä rouvalta ja keskustelimme siinä tovin hänen vanhan talonsa remontointiin liittyvistä asioista. Talo on vähän pieni ja vaatimaton, mutta hänelle merkityksellinen ja isoisän aikanaan rakentama. Talo on talvisodan kynnyksellä valmistunut ja suurelta osin vielä alkuperäisessä kunnossa, mutta entistämistä vailla.
Koska noin yksi prosentti suomalaisesta rakennuskannasta on ennen sotia tehty, on siis tämäkin talo ehdottomasti entistämisen ja säilyttämisen arvoinen.

Rouva kertoili kuinka hän haluaisi korjata talostaan myös vanhoja lahonneita ikkunoita, mutta lähipiirissä hänen hömpötyksilleen hyväntahtoisesti naureskellaan. Vanhan ikkunan korjaamiseen näiden naureskelijoiden mukaan kuluu kamalasti aikaa ja uusia ikkunoita saa niin helposti ja halvalla.
Minä puolestani kysyn näiltä naureskelijoilta, että mihin se vanhan ikkunan korjaamiselta säästynyt aika pitäisi elämässään käyttää. Istumalla television ääreen ja katselemalla reality-sarjoja vai?

Vanha kiinalainen sananlasku sanoo, että "mikään ei ole tärkeää paitsi puutarhanhoito, jos nyt sekään lienee kovin tärkeää". Junnu Vainio puolestaan riimitteli, että "kaikki paitsi purjehdus on turhaa".
Meillä ihmisillä on taipumus luoda merkityssisältöjä omille tekemisilleen ja elämälle tarkoitusta. Harvalla meistä ihmisistä työn tekeminen ja tulos kantaa ajassa kovin pitkälle tulevaisuuteen. Sitä kannattaa miettiä, mitä meistä tänne jää ja paljonko sadan vuoden päästä tekemisistämme on vielä jäljellä. Jos kuitenkin jokin on ihmiselämään suhteutettuna ylisukupolvista ja kantaa ajassa, niin on se varmasti vanhan talon ja sen rakenneosien korjaaminen. Kun satavuotiaan talon alkuperäiset ikkunat entisöi nyt, niin sadan vuoden päästä ne onkin jo kaksisataa vuotta vanhoja. Talon aikakirjoihin kannattaa jättää merkitä, että keitä siinä tänäpäivänä asuu ja mitä entisöintiremontteja siellä ollaan tekemässä. Raapustaa vaikka päiväkirjamerkintä sinne pinkopahvin taakse.

Kaiken tämänpäivän hälyn ja melskeen keskellä mikään ei ole merkityksellisempää ja ylevöitä enempää, kuin vanhan talon korjaaminen, sanoo puusuutari. Me ihmiset olemme historiallisia olentoja ja hyvä tapa saada kosketuspitaa sukupolvien jatkumoon on vanhan talon korjaaminen.

Vanhan saunan korjaaminen ja sen puulattia on saanut paljon huomiota osakseen. Olen saanut puheluita, sähköposteja ja jopa vieraita paikanpäälle katsomaan saunaa. Kiitos kaikille asiasta kiinnostuneille ja innostuneille!
Työtä olisi nyt tarjolla enemmän kuin millään ehdin tänävuonna tekemään. Sellainen tilanne olisi hyvä, että saisi tehdä ulkotöitä kesäaikaan ja sisätöitä talviaikaan. Itsensä työllistäminen on yksi tavoite, mutta yhtä suuri tavoite on ihmisten innostaminen vanhan rakennuskannan säilyttämiseen myös omatoimisesti. Vastaan mielleäni kysymyksiin ja neuvon sen minkä osaan. Ei tämä lopunperinjuurin ole salatiedettä, vaan tavallisten ja yksinkertaisten miesten ja naisten helppoa ja yksinkertaista hommaa. Varokaa vääriä profeettoja ja valeammattilaisia. Käsistään kätevälle ja asiasta kiinnostuneelle työn tekeminen opettaa parhaiten ja neuvoa kannattaa kysyä aina. Kukaan ei ole niin kokenut ja viisas, etteikö kannattaisi kysyä muidenkin mielipiteitä.

Tämän vuoden kohokohta palkkatyössä on ollut päästä tekemään saunaa vanhan paritalon hirsistä Humppilaan. Työ on edennyt sikäli hyvin, että ainakaan en ole saanut vielä lopputiliä. Yllättävän paljon siinä riittää nakeloimista, mutta on se holjaa. Vaikka teen työtä verokortilla eli työsuhteessa, lasken aina omalle tekemiselle työaika-arvion ennen työsopimuksen tekemistä. Kovin paljon en siinä mennyt metsään nytkään. Vain sen minkä kohtuus ja kunniantunto edellyttää.
Työssä on ollut mukana paikallisia ammattilaisia perustustyössä ja savupiipun sekä palomuurin muuraamisessa. On kuitenkin hyvä keskittyä omaan osaamiseensa, eikä pyrkiä kaikkea haalimaan itselle. Kysymys on ensisijassa aikatauluttamisesta.
Pienellä paikkakunalla, kuten Humppilassa, on ihailtavaa tämä yhteisöllisyys, eli me- henki. Työtä välitetään toisille tekijöille, eikä pantata kaikkea itselle.

Parin viikon hellejakson aikana hirsien nostelemiseen sain tarpeellista apua ammattikoulun puolelta talonrakennuksen opiskelijalta. Hän tuli työssäoppimisjaksolle syventymään perinnerakentamiseen.

Humppila on lounaisten ja hämäläisten murteiden vaikutusalueella ja paikallisuus näkyy ja kuuluu ihmisissä.
Tietynlainen verkkaisuus ihmisissä yleensä ja salviisaus toisissa sykähdyttää ulkopuolista tarkkailijaa. Nakelointi on nikkarointia tai askartelua. Kun se on holjaa niin se on mukavaa.




On elämä keinutuoli

“On elämä keinutuoli.
Me kahden siinä kiikutaan,
me, Pää ja Takapuoli,
näin, pimeään ja valoisaan.
Ja keinuessa veisataan.

Ja kerran meitä muistellaan:
ne kiikkui ynnä kuoli!

On elämä keinutuoli.”

(Unto Kupiainen)