maanantai 17. heinäkuuta 2017

Puutarhaan uutta aitaa





Puutarhan vanha aita sai uudet puitteet lahonneiden tilalle menneellä viikolla. Tai parin viikon työ siitä tuli yhdelle miehelle. Kivipaadet on vanhoja ja osa vähän kallistuneena, mutta niille sijoille uusi aita tehtiin. Kohtisuoraan edestä katsottuna laitoin kyllä pystypienat vatupassin kanssa pystysuoraan. Mutta kun alavaakapuut on enemmän kaarevia ja samalla vähän pidempiä monin paikoin, piti pystysuoruus tarkastaa muutaman pienan välein. Muutoin olisi välitulkilla voinut mennä pidempiäkin matkoja. 




Pystypienoja on noin yhdeksänsataa kappaletta, vähän yli sadan kolmenkymmenen metrin matkalla. Naulasin kaikki käsin, joten naputtelemista riitti muutamaksi päiväksi. Arvioin mielessäni, että naulapyssy ei olisi tuonut tuossa työssä suurempaa lisäarvoa tekemiseen, kuin vasara ja käsinaulat. Olisi ollut enemmän mukana kannettavaa työn edetessä. Vasara ja naulat kulki mukana kevyesti vyötäisillä. Varmasti myös laiska naulapyssymies häviää tässä työssä nopeudessa reippaalle perinnetimpurille. Myös galvanoitu käsinaula on laadullisesti parempi, kuin sähkösinkitty konenaula, näin sääolosuhteille alttiina, kuin se puutarha-aidassa on.





Vaakapuiden jatkokset tein vanhalla mallilla ns. lentokarvina. Eli päät vinosti sahattuna ja ruuveilla sekä nauloilla yhdistettynä. Kivipaasissa on koukut, joiden varassa vaakapuut makaavat. 
Aita saanee maalia pintaansa ensi vuoden kesällä. 







tiistai 4. heinäkuuta 2017

Projektit jatkuu

Viime vuoden keväällä aloitin vanhan hirsisaunan kunnostustyötä, ja ensimmäiseksi se piti nostaa maasta irti. Painumista oli tapahtunut aika tavalla vuosikymmenien saatossa. Sovimme, että tehdään tätä vähän kerrallaan ja sopivissa väleissä. Siitä kirjoitin täällä.






Nyt sauna sai kattorakenteet aluskatteeseen ja ruoteisiin asti. Lisäksi anturan korotus kevytsoraharkoilla savupiipun pohjalle ja kiukaalle sekä vesipadalle. Itse en tykkäisi käyttää isommassakaan rakennuksessa valmiita kattotuoleja, kun ne on bulkkitavaraa ja sillä tavalla hengettömiä. Itse tekemällä ja suunnittelemalla kattoristikoista saa vähintäänkin yhtä vahvoja ja huomattavasti kauniimpia. Vanhan rakennuksen henki on niissä mukana alusta asti, kun niissä on samaa näköä pihan muiden rakennusten kanssa. Tässäkin otin kattokulman päärakennuksesta, jolloin pihasauna sopii silmään siinä pihapiirissä, eikä dominoi tai riitele suhteessa muihin rakennuksiin.

Nyt sauna jäi odottamaan piippumuuraria ja peltiseppää. Luulisin, että ulkovuoraustimpuri siellä myös puuhastelee ennen syksyä.

Kesä jatkuu ja pientä kiirettä pitää. Alkuvuoden työmaasta laitan vielä kuvia ja juttua tuonnempana.

Mukavaa kesän jatkoa kaikille!