torstai 8. elokuuta 2013

Syvällä maaseudulla


 Joskus aikapäiviä sitten vanhan Fordsonin vetopyörästö tai vaihteisto irtisanoi työsopimuksensa kesken maamiehen peltokiireiden. Juuri tuohon pellon reunakaistalle sen maamies sai ajettua ja siinä se on isäntien kiireitä ja kiireettömyyttä sen jälkeen seurannut.



 Uusi päärakennus on liki satavuotias ja hyvässä kunnossa kestänyt ajan kulun ja kulutuksen. Vanhassa koossaan päärakennus on ollut puolet suurempi, mutta suuri on vielä uusikin päärakennus. Rakennus oli menneenä suvena hyvässä ryhdissä ja vain maalaamista vailla. Nyt ei enää edes maalaamista vailla. 



 Kuistin katon auma oli vuotanut sadevettä sisäpuolelle pidemmän aikaa pääsisäänkäynnissä. Kuisti oli kynnyspuultaan painunut ja sisäkattopanelointi sekä sisäportaat lahonneet. Kuisti on nyt ryhdistetty osaltaan vatupassia ja enemmän silmää miellyttämään. 
Vanhat ikkunat on työn alla ja uudet ulko-ovet vanhalla mallilla tilauksessa. 



 Sisäportaisiin kaupan höyläpintainen lattialankku olisi ollut liian fiiniä. Maaseudulla jokaisen riihen ja tallin ylisiltä löytyy hyvin kuivanutta puutavaraa pienempii ja isompiinkin korjauksiin. Sahapintainen puutavara hiottiin vain nauhahiomakoneella, niin se tuntui sopivammalta vanhan lattian rinnalle. Rappuaukon reunapanelointi on kierrätystavaraa, eli vanhaa helmipanelia. Olisiko ollut vanhasta ruokakomerosta?




Viimeksi katto sai uuden helmipaneloinnin. 


Tarinaa talon pihapiiristä ja sen asukkaiden kesänvietosta voi lukea Arkiporinaa- blogista.








2 kommenttia:

  1. Täytyypä heti mennä kurkistamaan, on nimittäin kuisti aivan samanlainen kuin tyttäreni ostamassa vanhassa pikku-koulussa. (reetnkoti blogissa)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika lailla samalta näyttää.
      Laitan sitten linkin myös Reetan kotiin tuonne tekstin loppuun.

      Poista