En voinut olla blogistasi ihailematta rohkeita hirsipaikkauksia varaamattomilla pelkkapaloilla (tai palkeilla).
Aiheeseen liittyen olisi kysymys:
Millä seinähirteen saadaan riittävän suoraa ”saumaa” ja alle hirren paksuuden oleviin poistoihin terävät takakulmat?
Ihan moottorisahallako se onnistuu, jos on sinun laillasi riittävästi taitoa hyppysissä?
Kyllä se on oikeastaan pääasiallinen sääntö, että sahatessa täytyy olla vakaa käsi. Siihen seinään sahaamiseen apulinjaksi voi laittaa ensin suoran linjalaudan, jonka reunan mukaan sahaa ensimmäisen, pari senttiä syvän viillon. Jos seinään jää hyvä jälki kynällä tai liitulangalla, niin sen mukaan myös voi suoraan sahata. Siinäkin täytyy pysyä aika tarkasti viivan oikealla puolella.
Sahan lisäksi tarvitaan terävää leveää talttaa, jolla poskiliitosten sisäkulmat siivotaan.
Sitten kun seinä on pystysuora, niin saha täytyy pitää mahdollisimman vaakasuorassa. Ei kannata vielä sahata suoraan seinän läpi, vaan syventää sitä sahausviiltoa muutamalla sentillä koko matkalta ja näin viilto kerrallaan mennä seinästä läpi. Näin sahauksesta saa helpommin vaakasuoran.
Kerralla ei kannata yrittää sahata ihan kaikkea pois, vaan jättää sahauspintaan vähän siivottavaa. Suorakulmalla voi tarkastella, että onko sahauspinnat suorakulmaisia.
Uudesta pelkkahirrestä eli sahatavarapiirusta kannattaa viistää vähän reunoja ennenkuin alkaa sovittamaan ja junttaamaan piirua sinne tehtyyn koloon. Kun sitä piiruhirttä sinne lekan kanssa paukuttaa, olisi hyvä, että se olisi sillätavalla sopivasti tiukka.
Tietenkin sieltä sitten paikka paikoin näkyy saumasta läpi, eli jossain kohdassa voi olla puolen sentin rako, mutta paino makaa kuitenkin uuden hirren päällä. Rakoihin kannattaa hakata tilkkeeksi pellavaa ja vaikka leveää tylsää talttaa tai puukiilaa apuna käyttäen.
Suurempia hirsiä kannattaa tapittaa seinän kahdelta puolelta vinosti puutapeilla, mutta tuollaiseen pelkkapiiruun on ihan riittävä ja parempikin vaikka kuuden tuuman rautanaulat vinosti lyötynä.
Työsuojelullisessa mielessä nämä sahausasennot hirsikorjauksia tehtäessä on aika kyseenalaisia, eli kannattaa olla varovainen. Kun siinä sahan kärkipyörää käytetään ja kärjellä lähdetään seinään painamaan, on siinä aina takapotkun vaara. Teräketjun teroituksellakin on oma merkityksensä siinä, kuinka helposti takapotku lähtee. Tehtaan teroituksen jälkeen teräketju on kohtuullisen turvallinen, mutta jos asiaa ymmärtämätön viilaa niitä kouruhampaita ja purupiikkejä, voi sahasta tulla aika vaarallinen pideltävä. Kokeneellakin sahan käyttäjällä voi saha usein potkia näissä töissä, mutta kun turvalaitteet ja takapotkusuoja, eli teräketjulukko toimii, niin itselläni ei ole vielä vahinkoja sattunut.
Kun vanhaa hiekkaista ja naulaista hirttä seinästä poistaa niin siinä teräketjukin tylstyy ja ketjua saa teroittaa päivän aikana useita kertoja.
Kun aikoinani sain moottorisahan käyttökoulutusta metsurin työtä varten, sanoi vanhempi metsuri, että sahaa ei saa nostaa vyötärön yläpuolelle. Työturvamääräykset kielsivät sahan nostamista vaaralliselle korkeudelle. Kuitenkin hirsikorjauksia tehtäessä sahaa joutuu usein nostamaan vaarallisen korkealle ja sellaisiin asentoihin, jotka turvallisuuden nimissä olisi kiellettävä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti