tiistai 5. helmikuuta 2013

Vanhojen lattioiden korjaaminen

Ensimmäisen remonttikesän elokuussa sain pidettyä palkkatöistä lomaa pari viikkoa, jolloin aloitin vanhan kellonsoittajan talon lattioiden purkutyön. Kesän aikaisemmat remontit sain askarreltua viikonloppujen aikana.

Lattiat olivat painuneet ja notkuivat kauttaaltaan joka huoneessa, joten arvasin siellä lattioiden alapuolella jonkun kannatinhirren lahonneen ja pettäneen. Tuuletusaukkoja, eli kissanreikiä ei sokkelissa ollut kuin kolme yhteensä. Siinä olikin yksi syy lattioiden alapuolisen ryömintätilan huonolle ilmanvaihdolle ja kannatinhirsien lahoamiselle. Nyt kissanreikiä on sokkelissa joka seinustalla ja yhteensä kymmenkunta.





 





Sydäntalvi ja vuodenvaihde olikin työrintamalla hiljaisempaa, jolloin oma lattiaremonttityö jatkui. Myös lattioiden kohdalla korjaustyön periaate oli säästävän korjausrakentamisen periaate ja materiaalivalinnat lähinnä alkuperäisiä. Jätän kuitenkin ammatillisiin syihin vedoten myös jotain seikkaperäisesti kertomatta ja salaperäisyyden verhon taakse.

Alimpien kannattajapalkkien, eli haltijahirsien korjaamisen ja lisätukemisen jälkeen rakensin uutta lattiarunkoa vanhalle perustalle. Vanhat lattiatäytteet, eli sammaleet ja turpeet kärräsin maanparannusaineeksi perunamaalle. Uudeksi lattiaeristeeksi käytin kuivaa kutterinpurua.

Vanhan talon korjaamisessa olisi ehdottoman tärkeää saada rakenteet kaikilta osin tuulensuojatiiviiksi. Eristepaksuuksilla ei ole ratkaisevaa merkitystä, jos tuuli pääsee puhaltamaan jostakin pienestäkin rakosesta eristeisiin. Lämpöeristeen tarkoitus on sulkea sisäänsä ilmaa mahdollisimman liikkumattomaan tilaan. Ilma on paras ja ainoa lämpöä eristävä väliaine rakenteessa. Purut ja villat vain sulkevat ilmaa sisäänsä ja stabiloivat sen liikettä.

Tuulensuojatiiveys tulee saada tehdyksi rakenteen ulkopinnassa ja ilmansulkutiiveys rakenteen sisäpinnassa. Ruskean ilmansulkupaperin tehtävä on oikeastaan suodatinpaperin tehtävä. Esimerkiksi puusuutarin talossa leivinuunin lämmittäminen saa aikaiseksi melkoisen alipaineen tupaan. Yleensä huonelämpötila laskee aluksi asteen verran, kun uuni imee korvausilmaa lähinnä ovenrakosista eteisen puolelta. Alipaineella ilmaa virtaa myös lattioiden, seinien, yms rakosista, jolloin vailla ilmansulkupaperia eristeistä vapautuisi hengitysilmaan hiukkasia. Vanhoilla sammal ja turve-eristeillä tämä olisi jo vähän isompikin ongelma, koska niissä eristeissä on mukana yleensä hienojakoista hiekkaa ja muuta maa-ainesta.

Kannattaa muistaa, että usein vedontunne nurkissa on kylmänhohkaa, eli heijastumaa. Ulkonurkat on talon kylmimpiä kohtia, joten muumipapan pyöreäseinäinen talo on samalla energiatehokas ja kaunis. Siinähän on suhteellisen vähän kerrosneliöitä, joten ala- ja yläpohjan lämpöhäviöt on suhteellisen vähäisiä. Seinien kautta tapahtuva lämpöhäviö on muutenkin vain noin kymmenesosa koko talon lämpöhäviöstä.




Kylpyhuoneen rakentaminen olikin seuraavaksi vuorossa, ja sitä varten oli rakennettava ja lämpöeristettävä rappukäytävä vintille uudestaan. Rakentamalla rappuset uudestaan, sain pesuhuoneeseen hieman lisää tilaa. Siellä kaikki kulmat onkin käytetty tarkasti hyödyksi.


6 kommenttia:

  1. Näyttää ja kuulostaa hienolta.
    Olemme isäni kanssa purkaneet vanhan hirsitalon, siirtäneet hirret uuteen paikkaan ja isäni rakensi niistä uuden rakennuksen, kolmen erillisen huoneen aitan. Se on kuitenkin vain kesä asuttava, joten lattiamateriaali ei ole näin vankkaa tavaraa.....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hirsiaitta ja suomalainen suviyö... Syntynyt mielikuva on kovin kansallisromanttinen.

      Poista
  2. Moi! Laitoitko kutterinpurun alle mitään, vai onko se suoraan maata vasten?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lattiarakenne on ns. tuulettuva alapohjarakenne. Vanhassa lattiassa oli kannatinpalkit, eli haltiahirret kivien päällä, eli irti maasta. Haltiahirsien päällä oli/on ladottuna alempi laudoitus, eli trossipermanto. Tämän päällä lattiatäyte, eli nyt kutterinpuru, lattiakoolaukset ja lattialauta. Trossipermannon ja kutterinpurun välissä on bitumivuorauspaperointi tuulensulkuna. Purun ja lattialaudan välissä on ilmansulkupaperointi suodattimena.

      Lattian alla on tuulettuva ryömintätila. Maata vasten purua tai muutakaan lattiatäytettä, eli lämpöeristettä ei voi laittaa. Eristeet nostaisivat maakosteutta ja lahoaisivat ja/tai homehtuisivat. Maata vasten voi laittaa sepeliä tai kevytpapusoraa, joka ei nosta maakosteutta, mutta muoveja tai styrokseja tällaisessa vanhassa alapohjarakenteessa ei missään tapauksessa pidä laittaa. Jos muoveja laittaa, niin silloin lattiasienille tms. tulee kasvulle otolliset olosuhteet.

      Poista
  3. Odotan innolla seuraavaa postasta kylpyhuoneen teosta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä kylpyhuone on lähinnä pesuhuone ja talotekninen tila. Pieni ja vaatimaton. Sieltä ei löydy tassuammetta, kun sellaista sinne ei mahdu. ;-)
      Palailen aiheeseen lähipäivinä, ehkä?

      Poista