Tammiparkettia ja puusepäntöitä

Edellisen kirjoitukseni kattoterassin vielä maalasin ja öljysin. Eli olen laajentanut toimenkuvaani myös maalaamiseen, kun sitä kerran on minulta pyydetty. 

Sitten siirryin sisätöihin, tässä -50 -luvun tyyppitalossa, jossa on nyt sukupolven vaihdos. Tehdään uutta pintaa tuleviksi vuosikymmeniksi. Vanhaan rappukaiteeseen haluttiin jotain koristeellista lisäkaidetta, jossa olisi samalla hyötykäyttöön tasoa, vaikka kirjoille. Tällaisen salmiakkikuvioidun kaiteen askartelin omalla verstaalla kolmena elementtinä. 

Yhden vinttihuoneen kulmassa on ollut aina tyhjä tila odottamassa komeron tekijää. Nyt sellaisen siihen tein samalla ajatuksella, kuin aikaisemmin täällä.

Yläkerran kolmeen huoneeseen ja rappuaulaan asensin tammiparketin, siten, että parketti jatkuu yhtenäisenä huoneesta toiseen. 

Rappuaulan lattiakorkeus oli kolme senttiä matalammalla, kuin huoneiden lattia. Irrotin laudat, korotin lattiajuoksuja ja laitoin vanhat laudat takaisin. Eristeet täälläkin oli purua, joten lisäsin kutterinlastua korotuksen verran. Kahden lämpimän tilan välissä eristeellä on äänieristyksen tarkoitus. 

Työtä teen edelleen verokortilla ja se on alv -vapaata ja kotitalousvähennyskelpoista. Työtä teen pääasiallisesti yksin, ja se sopii minulle parhaiten. Joskus työnantaja on hommassa mukana ja hyvin sekin on toiminut. Usein työporukassa homma menee höpöttämiseksi ja silloin kun oma suu käy, niin ajatus myös pätkii. Usein työ on yksin myös nopeampaa, kuin kahdestaan, siitä samasta syystä. 

Minulla on oma sopimus tilitoimiston kanssa palkkojeni laskemisesta. Kaikki tarvittavat paperiasiat on valmiiksi hoidettu.

Referenssejäni luettelin yhdessä aikaisemmassa kirjoituksessani, 

Yli 20 vuotta rakennusperinteen asialla

Vanhojen puulattioiden hiomiseen hankin koneet pari vuotta sitten, kun oli vähän hankalampi lankkulattian hionta. Koneille ei ole ollut vielä enempää käyttöä. mutta sitä nekin odottaa. 

Pieni kattoterassi

Talvi tuntui pitkältä ja aika hiljaiselta, mutta nyt kevään koittaessa pitäisi ehtiä useammalle työmaalle yhtä aikaa. Se on ammatinvalintakysymys ja positiivinen ongelma. 

Nyt tein Turussa pienen kattoterassin vanhan tilalle kuluneella viikolla. Vanha oli hyväkuntoinen, mutta siinä tolpat tuli kattorakenteen läpi, seinärakenteen runkotolppien jatkona. Rakenne oli hyvä ja vahva, mutta kuntotarkastajan suosituksesta se nyt purettiin. Tein uuden terassin uusitun ja ehjän huopakaton päälle.  

Kattoterasseja tein samalla ajatuksella useamman muutama vuosi sitten.

Puusuutari: Terassikauden aloitus

Puusuutari: Terassityökauden päätös

Vanhassa terassissa ei ollut terassilattiaa, vaan siinä oleiltiin vähän viettävällä alustalla, eli huopakatolla. Nyt tein tasaisen lattian ja nostettavat ritilät, että niiden alle kerääntyvät roskat voi sieltä vuosittain poistaa. 

 Työni tässäkin talossa jatkuu vielä sisäpuolisilla hommilla. 

Kunnian palautus

Talvi tuntui taas pitkältä, mutta tuli se kevät tänäkin vuonna. Viime vuodet on olleet hiljaisempia, mutta työrintamalla on tapahtunut tasaiseen tahtiin jotain pientä. Nyt taas enemmän jotain mainitsemisen arvoista.

Edellinen kirjoitukseni oli tekijän esittely ja tässä siihen suora linkki.

Vanha komea maalaistalo tervehtii kylätien varrella ohikulkijoita ja toivottaa tulijat tervetulleeksi. Siinä se on seissyt jo yli sadan vuoden ajan ja hyvin säilyttänyt ryhtinsä ja tyylinsä. Taloa on eletty ja asuttu eri aikakausina ja niiden aikakausien tyylin ja tavan mukaan remontoitu ja sisustettu. Ulkopinta on säilyttänyt alkuperäisen tyylinsä ja vielä hyväkuntoisena. Nyt kuitenkin on aika sitäkin kunnostaa, ja niille on omat osaavat tekijät. Oma osuuteni tämän talon kunnian säilyttämisessä, tai sen palauttamisessa on sisäpuolisissa töissä. Palautamme nyt niitä satavuotiaan talon alkuperäisen tyylin mukaisia sisäpintoja. 

Vanhat tapetit seinillä oli kuudenkymmenen vuoden takaa ja pinkopahvi haperaa ja rikkoutunutta. Yksi vanha tapa on ollut liimata tapetit suoraan pinkopahvilta muuriin päälle ilman saumoja. Muuri ja hirsirunko elää eri tahtiin ja näiltä kohdin tapetit repeytyy ja pinkopahvi vetää rypyille. 

Ulkoseinillä oli puukuitulevy, joka oli hyväkuntoinen. Vanha tapetti oli siinä kiinni aika kevyesti. Pinkopahvit vaihdoin uuteen ja puukuitulevyn sekä muurin esiliisteröin. 

Kuvaparin alemmassa kuvassa on vielä vanha linoleum matto, joka on lattiaa suojannut uudesta asti. Tiedän sen siitä, että lattia linoleumin alla ei ole vähääkään kulunut, kun taas matto on ottanut vastaan kaiken kulutuksen. Asiasta käytiin syvämietteistä pohdintaa muutaman päivän ajan, että onko oikein poistaa tuota mattoa. Mutta siihen kuitenkin päädyttiin ja alta löytyi käyttämätön, yli satavuotias lautalattia. Siinä väri oli ruskea, ehkä joku vernissamaali. 

Kattoon oli laitettu tämän huoneen edellisessä remontissa silloin kuusikymmentä vuotta sitten puukuitulevy, joka nyt päädyttiin poistamaan. Alta löytyi ehjä helmipaneeli, jossa vain maali oli lohkeillut ja hilseillyt. Puhdistin, hioin ja maalasin vanhan katon. Omasta mielestäni vanha ehjä katto on arvokkaampi ja vanhan talon hengen mukainen, vaikka siinä olisi tavallista pientä rakoa ja maalin kuivumishalkeilua. Uusi helmipaneeli vanhan päälle on jo vähän epärehellistä touhua. Mielestäni asiat täytyy suhteuttaa sillä tavalla, että virheettömyyttä ja tasaisuutta voi vaatia uutta rakentaessa. Mutta vanhaa korjatessa pieni epätasaisuus ja vähän suurempikin vinous on vain muotoseikka. Vanhan helmipaneelin takana olevat kattokannatinpalkit on tämän ikäisessä talossa kirveellä veistettyjä hirsiä, joka ei ole sahatavaran tarkkuutta. Paneelit on lyöty kiinni siihen kirveellä veistettyyn pintaan. 

Niitä suurempia vinouksia vanhoissa rakenteissa, joita olen saanut tarkoituksella jättää näkyviin, löytyy tämän blogin vanhemmista teksteistä. Niitäkin vinouksia on aikaisemmin eri saneeraajat verhoilleet piiloon, mutta minä perinnetimpurina palauttanut näkyviin.   

Kuvassa kulmauksessa ja sen oikealla puolella on muurin ja pinkopahvin pystysaumassa liikuntavara. Eli tapetin saumaan jätin millin tai parin raon, että ei eritahtinen liike uudelleen riko ja rypistä tapettia. Suoralle seinälle liikuntasaumaan laitoin peitelistan.  

Talon vanhojen uunien tulipesiä kävin jo aikaisemmin talvella kunnostamassa, kun niissä oli aikojen saatossa tapahtunut murenemista. Ei kuitenkaan reikiä poskikanaviin, mutta tulen nuolemia kuoppia. Oma patenttilaasti on siellä vielä pysynyt.

Talossa on useampia suuria huoneita, joihin on nyt suunnitelma tehdä jollain aikavälillä näitä palauttavia remontteja. Minulle tämä on ammatissani melkein parasta, ja itse tykkään eniten Pihlgren &Ritolan tapettien näyttävistä kuvioinneista.  

Tässä blogissani on kirjoituksia nyt 12 vuoden ajalta ja lähelle sata kirjoitusta. Pahimpia höpötyksiä, joita avoimuuspäissäni olen joskus kirjoittanut ja jotka meni vähän aiheen vierestä, olen poistanut. Mutta tekemiäni remontteja, pienempiä ja suurempia olen jättänyt näkyville. Niissä kerron ajatuksiani ja tyrkytän mielipiteitäni, mitä tulee vanhan talon kunnostamiseen ja siinä asumiseen.

Mukavaa kevään jatkoa ja tulevaa kesää kaikille saman henkisille ja lajitovereille! 

tv, Puusuutari

Yli 20 vuotta rakennusperinteen asialla

On aika nostattaa omaa profiilia. Olen ollut rakennusperinteen ja puukäsitöiden harrastaja koko ikäni ja palkkatyössäkin saman asian parissa jo parikymmentä vuotta. Opiskelin talonrakennuksen perustutkinnon aikuiskoulutuksena ja opiskeluaikainen työmaani oli Turun Ruissalossa huvila Marjaniemi 

Seuraava työmaani parin vuoden ajan oli samalla saarella huvila Villa Carlo, jossa tehdyt remontit oli mittavia. Kuvassa paljon oman työni jälkeä. Kahdeksankulmainen hirsitorni on tietääkseni Ruissalossa ainoa laatuaan, joka asetti korjaamiselle lisätyötä. Kuvassa etuseinän hirsistä jokainen on korjattu, ellei vaihdettu alhaalta ylös asti. Muistan, että torni ja yläterassin katto oli kallistunut rajusti huvilaan päin, koska sieltä oli kannatinhirret lahonneet poikki. Tämä työmaa olisi pidemmänkin muistelun aihe. 

Myös viime aikoina olen työskennellyt siinä naapurustossa Rantapromenadin varrella.

Pari kertaa toimittaja on haastatellut minua TM Rakennusmaailman lehteen näistä ammatillisista teemoista, kuten lattioiden korjaamisesta ja puuleikkaukset sekä koristeaiheet. Samassa postauksessa on myös työmaastani, josta Tuuma -lehti on tehnyt artikkelin. Lattioiden tekemisestä on useita artikkeleita tässä blogissa vuosien varrelta.

Paljon on kohtaamisissani tullut höpötettyä ja tyrkytettyä omia mielipiteitäni, jotka ei ole vain omiani. Kuten se, että miten terveellinen rakennus hengittää, kuinka huonokuntoista rakennusta vielä kannattaa korjata, tai paljonko vanhaa taloa pitää lisälämpöeristää.

Myös uusia rakenneosia, kuten ovia ja ikkunoita olen työmailleni tehnyt, tai vanhoja kunnostanut. Myös tutkimusmielessä jotain askarrellut.

Yhden saunarakennuksen vanhoista hirsistä olen rakentanut. Saunateema on ollut muutenkin itselleni läheinen, ja olen korjannut vanhan saunan, joka olisi voinut jäädä muuten korjaamatta. Puiset lattiat saunaan on olleet kysyttyjä ja saunomiseen liittyy paljon syvähenkistä ajateltavaa ja perusteiden ymmärtämistä. Perusteiden ymmärtämistä tarvitaan myös silloin, kun suunnitellaan pesuhuonetta vanhaan taloon, jota ei ole aikaisemmin kylpyhuoneratkaisuilla pilattu. Esimerkkikirjoitus on omasta talosta, mutta tällä ajatuksella olen pesuhuoneita tehnyt myös muille. 

Vanhaan taloon olen tehnyt terasseja vanhan mallin mukaan, tai asukkaan oman suunnitelman pohjalta, kuten myös puiset ulkoportaat vanhojen betonisten tilalle. Myös niitä kattotöitä on ollut helpompia ja hankalampia, tai muuten vaan työläitä. 

Kerran kävi niin, että asuntokaupan jälkeen vanha talo osoittautui huonommaksi, kuin ostaja oli ymmärtänyt. Oman korjausarvioni pohjalta myyjä suostui hyvittämään kauppahintaa kohtuullisesti vielä jälkikäteen. Hyvä olisi myös ostajan osata arvioida vanhaa taloa, johon ensinäkemältä ihastuu. 

Tässä kattaus linkkejä vanhoihin kirjoituksiini. Lukeminen ei ole niin muodikasta kuin kuvien katseleminen, joten tämäkin postaus on pienen miehen hiljainen protesti ajan henkeä vastaan. Teksteissäni olen pyrkinyt kertomaan tekemisistäni ja ajatuksistani yksityiskohtaisesti. 

Mukavaa syksyä kaikille!

Toivottaa,

Puusuutari Pöytyältä

 

Tapetointia, kaappien tekoa, listoitusta, ym

Jotain uutta kerrottavaa taas olisi. Tämä blogien aika taitaa olla jo pois muodista, kun mikroblogit ja muu nopea somettaminen vie siltä ajan. Itselläni on myös kotisivut, mutta en ole sitä jaksanut päivittää, kun tämä blogi on vielä toiminut. 

Puusuutari (webnode.fi)

Alkuvuoden aikana olen päivittänyt edellisten työprojektien juttuja tänne ja tänne,  joita niissä olen jatkanut. 

Kulunut talvi ja kevät meni mukavasti sisätöissä, kun vanhan talon remontti oli edennyt pitkälle sisätyövaiheeseen. Huoneita on kahdessa kerroksessa, ja työhön kuului huokolevytystä, makulointia, tapetointia, panelointia, listoitusta ym. Siihen etsittiin timpuria, jolla on kokemusta, näkemystä ja turnajaiskestävyyttä. Työnantajani vuosien takaa oli sitten suositellut minua. 

Portaat tuli valmiina elementtinä kahdessa osassa puusepänverstaalta ja ne asensimme työnantajan kanssa. Kaiteet oli suoraa neliöpuuta, johon omalla verstaalla jyrsin koristeuria mallikuvan mukaan. Porraselementit oli avomalliset, mutta laitoin niihin otsalaudat, eli potkulaudat ja alapuolen paneloinnin.

 

Pikku vessa alakerrassa oli pieneen kulmaukseen sovitettu ja siitä työni alkoi. Tätä mallia haluttiin käyttää myös komeroissa. 

Näiden komeroiden kulmissa sovitin helmipaneelin leveyden siten, että helmi jäi näkyvään kulmaan. 

Tytön huoneen vaatekomero.

Keittiön ruokakomero, johon puuseppä oli tehnyt peilioven. Seinässä ollut korvausilmaräppänä piti sovittaa nyt kaappiin ja sisälle tein sille puisen kanavan. Komero on sisältä makulatuuripaperoitu. 

Eteisen vaatekomeron tekemisessä oli oma erikoisuutensa vielä tuo vino katto-osa. Ison kattolistan kulmat täytyy tehdä perinnetimpurin tapaan puukon kanssa. Työnantaja käytti kittiä niissä kulmissa, mitkä jäi vähän varjostamaan. Komeron oikealle puolelle tein vielä penkin, jossa hyllyjä kenkiä varten. Oli vain kuvan ottamisen aikaan rakennustavaraa täynnä. 

Sitten isojen kattolistojen katkokset täytyi jotenkin päättää, kun ne jäi näkyvälle paikalle rappukäytävään. 

Tytön huoneen kulmassa viemärin tuuletus- ja ilmanvaihtoputket. Siihen haluttiin pyöreä kulmaus, johon ei puutavarakaupasta löytynyt sopivaa paneelia. Tein omalla verstaalla alajyrsimen kanssa sellaista, joka saatiin siihen sopimaan. 

Pieni alakaappi jakotukin suojaksi.

Rappukäytävän alapuolelle siivoustarvikekomero. 

Vielä yksi kulmakaappi.

Ulkoportaat tein, kun routa oli sulanut.

Olen usealla työmaalla kuullut, että huuvantekijöitä ei meinaa löytää. Tännekin pidemmän hakemisen jälkeen kun sellainen löytyi, niin huuva oli valmiina viikossa. Tekijä on Salon - Halikon alueelta

Tmi Rakennuspelti 

M.Nikkanen

p.0407295879

lanikkane(at)gmail.com

*****

Laitoin tähän blogiin käyttöön sen ominaisuuden, että kommentit tulee näkyviin vasta, kun olen ne hyväksynyt. Enemmän olen saanut suoraa sähköpostia ennenkin, ja se on tervetullutta aina. Kommentit on myös tervetulleita, mutta nyt jotkut oli keksineet tavan mainostaa omia firmojaan tämän blogin kommenteissa. En itsekään mainostuloista ansioita ota, vaan siitä perusduunista. Sitten joskus haluan jotain firmaa tai tekijää itse mainostaa, teen sen pyytettömästi tässä blogissa. 

Mukavaa kesää kaikille ja hommat jatkuu!!

Puusuutari 

Pöytyä

Vanhojen peiliovien kunnostamista

Työmaat on taas alkaneet ja työt vähän kasaantuneet, kun piti työtapaturman seurauksia parannella. Siitä tapahtumasta kerroin edellisessä postauksessa. Mutta asiat on kunnossa ja hommat jatkuu vielä. 

Tässä pieni aikamatka toistakymmentä vuotta taaksepäin, koska tämä blogi täytti myös kymmenen vuotta 15. päivä kuluvaa kuukautta. Mutta teen sen aikamatkan vanhojen ovien ja ikkunoiden parissa. 

Tässä on muutamia kuvia vanhoista peiliovista, joita olen joskus kunnostellut. Ensimmäisen kuvan pariovet kunnostin ja tein karmit edellisellä viikolla ja asensin paikalleen Ruissalossa. Ovien alareunat oli kuluneet ja haristuneet, kun ne on ulko-ovina olleet. Tein kulmarauta vahvistukset ja lisäsin viisi senttiä uutta puuta alaosaan. Reunat suoristan, jos niissä on liikaa kulumaa, tai usein vanhoja vinouksia. Olen tehnyt kyllä vanhaan vinoon oveen myös vinot karmit, oman talon yläkerrassa, kun se on sopinut siihen paikkaan. Tähän tein uudet peitelistat ovien keskisaumaan vanhan profiilimallin mukaan. Sopivia profiiliteriä perinnelistoihin minulla on, ja uusia voi vaikka itse hioa, jos tulee tarvetta näissä korjauksissa. 

Kun tuleva kevät lämpenee ja maalausilmat koittaa, menee Katja Muraalista ne puhdistamaan ja maalaamaan.

Kuvien ovet ja niiden korjaustyöt on oman vanhan taloni ovia, tai sitten työprojekteihini kunnostamiani ovia yms. 

Korkea sisäpariovi. 

Kahdet vanhat lasipariovet olen sovittanut samoihin karmeihin, joten niistä saatiin tuplapariovet vanhaan taloon ulko-oviksi. Näissä ovissa oli se lisätyö, että ne oli kymmenen senttiä liian korkeat. Lyhensin ovia, ja samalla oli lyhennettävä alimmaisia puupeilejä. 

Yksittäinen sisäovi tarvitsi vain vähän suoristamista ja lyhentämistä, sekä uudet karmit. 

Omaan taloon tein aikanaan vaatekomeroita vanhoista Åbo Akademin käytöstä poistetuista vessan ovista. Leveyttä niillä oli 50cm, joten ei ne vessat ole kovin esteettömiä olleet. Näissä ovissa suurin työ oli vanhan maalin poisto.

Sitten ajassa taaksepäin vähän lisää. Omaan taloon kuistilta eteiseen on vanha pariovi, johon tein tuplaovet peiliovina. Näitä töitä tein vielä reilu kymmenen vuotta sitten melkein polven päällä pihan perällä, vaikkakin katon alla. Työkaluina näissä ovissa oli käsikutteri, kääntöpöytäsirkkeli ja yläjyrsin peilin kehyksen reunaprofiilille. 

Vanhoja ovia olen joskus naapurustosta ostanut, kun aikanaan jutuille päästiin. Tässäkin isäntä oli aikanaan purkanut vanhan talonsa ja rakentanut uuden modernin ja matalan tiilitalon. Ainoa, mitä oli vanhasta talostaan vuosikymmenet säästänyt, oli ulko-ovina olleet paripeiliovet. Ne kaipasi vain puhdistamista ja karmeja. Kunnostamisen jälkeen ne oli muutaman vuoden minulla varastossa odottamassa uutta käyttöä. 

Työmaata ajalta ennen oman verstaan valmistumista. 

Vanha peiliovi oli liian kapea nykystandardien mukaan vessan ja kylpyhuoneen oveksi, kun vanhaan puutaloon Turussa tehtiin remonttia. Tein ovesta parioven, jossa oli kapea lisäovi vasemmalla. 

Omiin varastoihini kunnostin murjottuja ja rikottuja ovia, joita pelastin osittain kaatopaikkakuormasta. Niihin tein puukorjauksia ja karmeja.  

Näissä ovissa oli mielenkiintoinen yksityiskohta tuo vanha kirjepostiluukku, joka alimmassa kuvassa vasemmalla ja pystyasennossa. 

 

Joskus huonokuntoinen vanha ikkunapoka voi olla vielä kunnostamisen arvoinen. 

Tämäkin vanha peiliovi on käytössä vielä oman talon keittiön ovena, vaikka kuvassa näyttää, että se on vain kasa puun palasia. Siihen oli naulattuna paneeli pintaan, jonka halusin poistaa, koska ovi oli halkeillut. Naularivit ja paneli esti peilioven tavallisen elämisen. Perinteinen peiliovi on kasattu ilman liimoja ja nauloja, joten se sietää pientä liikettä ja elämistä kosteusvaihteluiden mukaan. 

*****

Loppuun sarja vanhoja ovia varmaankin 1800 -luvulta. Ovia kunnostin, poistin maalit ja tein puuttuvat karmit. Myös vanhoja karmeja kunnostin, mutta se voi olla työläämpi homma, kuin uusien tekeminen. 

Vanhoja lukkoja kunnostin, ja sovitin tai tein puuttuvia avaimia.