Kirjoitan kokemukseni aiheesta, kun talo on vanha hirsitalo keskusmuurilla. Rintamamiestalo tyyppinen, ja nyt 90 vuotta vanha. Seinissä ei ole lisälämpöeristeitä ja ulkona vuorilauta suoraan hirressä kiinni. Ala- ja yläpohjan olen kutterinpurueristänyt. Rakenteet on tuulensuoja- ja ilmasulkutiiviit.
Kesä 2018 oli tukalan helteinen ja silloin päätin hankkia jonkin viilennyskoneen meille myös. Mutta samalla koneella kun voi lämmittää, niin tilasin paikalliselta asennusliikkeeltä "aidosti pohjoisiin oloihin suunnitellun huippu-uutuuden". Tuona kesänä meillä lämpötila pysytteli yli 30 asteessa kolmisen viikkoa. Talo on peltojen keskellä, eikä varjostavaa puustoa ole, joten talon sisällä myös lämpötila nousi vähitellen samaan ulkolämpötilan kanssa.
Talon alakerran kolmea huonetta olen lämmittänyt pönttöuuneilla ja hella-leivinuunilla. Periaatteessa kai eri lämmitysmuodot on kustannuksiltaan saman suuruiset, jos puu ostetaan valmiina klapina. Nyt ilmalämpöpumpun asentaja sanoi, että puulla lämmittämistä ei tarvita ja sitä ei kannata käyttää, koska uusi ihmelaite tuottaa kyllä tarvittavan lämmön. En muista ulkoa, enkä jaksa etsiä tietoa, mutta tämän laitteen pitäisi pystyä lämmittämään useamman sadan neliön tai kuution tilan, ja hyvällä hyötysuhteella vielä reilusti yli 20 asteen pakkasella. Neliöitä näissä huoneissa on ehkä 70.
Tuon hellekesän jälkeen olemme tätä käyttäneet kaksi kesää ja muutamia päiviä jäähdytykseen. Siinä se on tehokas, ja kulutus tässä käytössä on minimaalinen. Keskimääräinen tarve jäähdyttämiselle on varmasti aika vähäinen. Mutta nyt kun maailmankirjat on sekaisin ja sille tarvetta tulee, on se ehdottoman hyvä.
Talvia tässä on kulunut jo kolme, joista edellinen oli lämmin ja vesisateinen. Kun ulkona sataa ja tuulee siinä nollan asteen tuntumassa, jäähdyttää se taloa aika tavalla enemmän, kuin kuiva tuuleton pakkasilma.
Suositteluja ilmalämpöpumpun hankinnasta olen saanut vuosien aikana monilta. Yksi henkilö kehui, kuinka tämä sopii juuri tällaiseen vanhaan taloon parhaiten. Hänellä ensimmäinen laatupumppu hajosi kolmen vuoden jälkeen, kun sulamisvedet jäätyi koneen alle ja rikkoi ulkoyksikön. Ammattimies senkin oli asentanut, mutta takuu ei enää ollut voimassa. Jos laitteen hankintakustannuksia ajattelee, niin ei kovin edullista lämmittämistä.
Toinen henkilö kertoi, kuinka edullinen oli tällaisella lämmittää taloa. Kuitenkin kymmenen vuoden aikana hänellä oli jo kolmas laite asennettuna samaan taloon. Sen jälkeen hän oli sitä mieltä, että ilmalämpöpumpun pelkät käyttökustannukset ei välttämättä säästä mitään, vaan vanhan öljykattilan käyttö tulee edullisemmaksi.
Vertailu ei ole kovin helppoa eri lämmitysmuotojen välillä, koska muuttujia on niin paljon. Kahta samanlaista talvea ja vuotta ei ole. Lisäksi asumisessa on aina jotain muutosta. Jos samoissa huoneissa ilmalämpöpumpun lisäksi on sähköpattereita ja puulämmitystä tunnelman luojana, niin eri lämmönlähteiden hyöty ja taloudellisuus on mahdoton määritellä.
Yksi asiantuntija minulle vielä kertoi, kuinka ilmalämpöpumppu poistaa kosteutta. Mutta ei se kyllä mitään poista, vaan lämmittää huoneissa olevaa ilmaa. Huoneesta poistuva ilma poistaa myös kosteutta. Toisaalta lämpimässä ilmassa on vesihöyryn pisarakoko pienempi, eli ilma tuntuu kuivemmalta.
Tässä päästää siihen aiheeseen, eli kritiikkiin. Hyvä puoli oli tuo edullinen ja tehokas jäähdytysmahdollisuus. Mutta koska ilmalämpöpumppu ei poista kosteutta, niin se täytyy poistaa toisella tavalla. Minä laitan päivittäin hellaan tulet ja sen käyttämä korvausilma poistaa kosteutta samalla, kun tuottaa miellyttävää lisälämpöä. Kosteus poistuu piipun kautta ulos.
Sisäyksikkö on suunnattu siten, että ilma kulkeutuisi myös perimmäiseen kamariin. Vaikka ovet pidetään auki, niin ei se ilmavirtaus sinne kulkeudu. Ehkä sitten kulkeutuisi, jos väliin jäävä eteinen olisi samaa lämmitettävää tilaa, eli ilma pääsisi kiertämään keskusmuuria. Mutta nyt ilmankiertoon tulee lukko jo välikamarin kohdalla, ja siihenkin se puhaltaa huonosti. Peräkamaria täytyy lämmittää pönttöuunilla. Eteinen meillä pidetään viileänä,
Tällainen teollisuushallin kokoluokkaa lämmittämään suunniteltu ilmalämpöpumppu lämmittää meillä hyvin tupakeittiön ja kohtalaisesti seuraavan välikamarin. Mutta puhallus on monille liian kova, ja siitä tulee vedon tunne, vaikka ilma on lämmin. Jos lämmöt pitäisi täysillä, voisi peräkamarikin sillä lämmetä, mutta sitten ensimmäisessä huoneessa, jossa sisäyksikkö puhaltaa, ei voisi aikaa viettää, kun on liian lämmin ja kova puhallus.
Kovina pakkastalvina olen lämmittänyt tuvan vanhaa leivinuunia, mutta nyt sitä haluan samalla säästää. Kuitenkin nyt kolmen talven käyttökokemuksella sanon, että talon vanhat pönttöuunit ja puuhella on huomattavasti parempia lämmönlähteitä, kuin ilmalämpöpumppu. Niistä tulee miellyttävä lämpösäteily ja ne poistavat kosteutta. Lämpö on myös tasaisempi, kun se säteilee kolmesta eri kohteesta. Ilmalämpöpumpun yksi ongelma on, että sisäyksikön puhallus katon rajassa voi vetää mukanaan vanhan talon vanhoja eristehiukkasia yläpohjasta, jos siellä paperointi kattolaudan ja eristeen välissä on hapertunut, tai sitä ei ole.
Nyt tämän laitteen pitkä takuu umpeutuu syksymmällä. Sen kaikkien ominaisuuksien hallintaan tarvitsisin tietotekniikkainsinöörin koulutusta. Toisille riittää innostus ja kiinnostus kaikkeen uuteen ja hienoon. Itse kun olen vanhanaikainen vilttihattu, rohdinpaita, sarkahousu ja virsujalka, niin ärsyynnyn näistä leluista.
Seuraavana talvena koitan korvata ilmalämpöpumpun yhdellä irtopatterilla tuvassa, ja muuten lämmitän samalla tavalla uuneja. Pidän omaa kulutuskirjaa sähköstä ja merkitsen muistiin muuttuvia tekijöitä. Jos sähkönkulutus on suunnilleen samaa luokkaa, niin kumpi kannattaa hankkia. Muutaman kympin sähköpatteri rautakaupasta, vai reilu parin tonnin ilmalämpöpumppu. Jäähdyttämiseen kesäpäivinä riittää teholtaan paljon pienemmän kokoluokan laite.
Ehkä vielä joskus palaan tähän aiheeseen.
