lauantai 14. marraskuuta 2015

Kattotöitä

Muutaman viimeisen vuoden aikana on minullekin joidenkin kattotyö- ja julkisivusaneerausfirmojen puhelinmyyjät sinnikkäästi soitelleet ja tarjonneet ilmaista konsultointia ja arviota taloni korjaustarpeesta. Välillä puhelin on soinut viikottain, kun eri firmojen asiantuntijat on liikkeellä. 
Kun siinä puhelimessa kysytään taloni ikää, ikkunoiden ja kattomateriaalin ikää, niin puhelinmyyjällä taitaa ensimmäisenä pyöriä euronkuvat mielessä. Mutta ilman jännityksen pitkittämistä kerron pian, että olen itse vanhojen talojen ja rakennusten ikkunoiden, ovien, julkisivujen ja kattotöiden erityisasiantuntija ja tekijä. Tuntuu, että moinen röyhkeys ja suorasukaisuus aiheuttaa puhelinmyyjässä hämmennystä. Joku rohkeammista myös kerran tarjosi siitä huolimatta mahdollisuutta ulkoistaa joitakin remontteja heille. 
Totuushan on tietenkin, että lainanotto, vaikka remontteihin ja kotitalouksien velkaantuminen pyörittää kansantaloutta ja pitää yhteiskunnan pyörät pyörimässä. Itse olen varmasti kulutusyhteiskunnan vihollinen, kun tykkään korjata itselleni kaikkea vanhaa, enkä paljon uutta tarvitse. 
Se on mielenkiintoinen ilmiö nyky-yhteiskunnassa, että tavallinen asiansa osaava ammatti-ihminen on tituleerattu alansa asiantuntijaksi. Jos soitan vakuutusyhtiöön, niin siellä saan asioida vakuutusasiantuntijan kanssa, joka vain räätälöi minulle haluamani vakuutuksen. Saattaa vielä kysyä esimiehiltään lisää valtuuksia, jos kysyn liian vanhaan ajoneuvoon laajempaa vakuutusturvaa. 
Tai sitten entisajan pankkineiti on nykyään rahoitusalan asiantuntija. 
Siksikin tuntuu hassulta, että joku rakennusliikkeen keikkaduunari on kattotyön, tai muun korjaustarpeen asiantuntija. 
Joskus aikaisemminkin kirjoitin, että asiantuntijuus on sisäänkirjoitettuna ammatti-ihmisen työnsä osaamiseen. Itse olisin paljon mieluimmin ammattimies, kuin asiantuntija. 


Työ tekijäänsä opettaa ja kouluttaa asiantuntijoita. Vanha pärekatto oli aikansa elänyt ja palvellut aitan suojana. Oli mukava tehdä sillä mallilla uusi katto ja oikaista jotain vanhaa vinoutta siinä samalla. Oli se vanhakin katto aikanaan kuitenkin suoraksi tehty.


Lokakuun alkupuolen yöpakkaset laittoi tekemiseen vähän lisähankaluutta Vihreän kamarin väentuvan huopakattotyössä. Mutta hyvin siitä selvittiin kuitenkin. Jääriite ja huurre suli katolta joinakin aamuina vasta yhteentoista mennessä, eli oli käytettävä tarkaan hyödyksi ne auringon lämmittävät säteet, eli suunniteltava työpäivä sen mukaan. Liukkaalle katolle ei tehnyt mieli kiivetä. 
Tällaisella katolla, jossa neliöitä on vähän yli sata ja huopa on kaksinkertainen, joka vielä naulataan reunoiltaan kiinni, kului huopanauloja liki kymmenetuhatta. Yksin ne vasaralla naputtelin ja taisin vielä pysyä lupaamassani aikataulussa. Hankalinta huopakaton yksin tekemisessä on huovan levittäminen, jos vähänkin tuulee. Jos tuulee jo vähän enemmän, niinkuin näillä lakeuksilla melkein aina, niin se onkin jo niinsanotusti haasteellista. 

Mutta yksi iso helpotus kattotyössä on, niinkuin tässäkin, että kattokaltevuus on yhden suhde kolmeen. Eli kolmen metrin matkalla metrin lasku. Katolla liikkumien on näin paljon mukavampaa. Joskus taas jyrkempi kattokulma voi miellyttää enemmän silmää. 



Vaikka haluaisikin noudattaa säästävän korjausrakentamisen periaatteita, niin aina vanhassa rakenteessa ei ole paljoa säästämisen arvoista. Tai edes mahdollisuutta säästää. 
Vanhaa kattoa kun lähtee purkamaan kerros kerrokselta, niin joskus voi joutua uusimaan myös kattotuoleja, vaikka vain huopa piti vaihtaa. 

Reunapellit kolmiorima huopakatossa ei ole niin perinteiset, mutta on ihan hyvät ja helpottaa tekemistä. Antaa myös huolellisen vaikutelman



Kyllähän vanhan korjaamisessa purkamisvaihe on hankalinta, mutta kun siitä pääsee eteenpäin ja homma hahmottuu, niin uuden tekeminen palkitsee.



21 kommenttia:

  1. ...ja vaikka kuinka tyyni päivä, niin saletisti rupeaa tuulemaan kun ottaa aluskaterullan/huoparullan/pressun kouraan ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puhumattakaan valmiiksi leikatusta bitumivuorauspaperi kaistaleesta, jonka juuri aikoo nitoa seinälle...! ;-)

      Poista
  2. Missä päin vaikutat? Itselläni olisi jossain vaiheessa uusittava huopakate mutta mietityttää mistä löytyy kunnollinen tekijä, nuo kattofirmat vähän epäilyttää...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kysymästä ja työmaitani on Turun talousalueella. Asun Pöytyällä, eli Auranmaan alueella.
      Tarkemmat yhteystietoni löydät tuosta blogin esittelystä.

      Nämä mainostetut ja nopeat kattotyöfirmat urakoivat käsittääkseni pelkästään peltikattoja. Eli pelti on niin ohutta, että siihen painaa peukalolla lommon. Ja maaliin saa naarmuja jo kynnellä, josta ruostuminen pääsee alkuun. Tietenkin myös tiilikattoja tekevät pienemmät ja suuremmat rakennusfirmat, mutta perinteisempiä kattoja kai lähinnä perinteisemmät timpurit.

      Poista
  3. Miten meinasit toteuttaa piipun tiivistyksen tuossa hupakatossa? Ohjeiden mukaanhan hirsirakennuksessa pitäisi rakentaa sellainen kauluslaatikko, jotta rakennus pääsee vapaasti painumaan piipun suhteen.

    VastaaPoista
  4. Tuossa "Vihreän kamarin" väentuvassa kattorakenteet ei laskeudu hirsien painumisen myötä, koska runko on erikoisempi varho- tai patsasrakenne.
    Tuosta minun edellisestä blogikirjoituksesta näet kuvan siitä, eli rungossa on nurkkatolpat ja pitkillä seinillä välitolpat, joissa on karapuu. Hirret siis laskeutuvat karaurassaan ja rako kasvaa siellä ylimmäisen piirun ja ylimmäisen hirren välissä. Eli ylimmäinen piirukehä kulkee tolppien päällä. Tästä voit tarkemmin lukea heidän blogistaan.
    Mutta vastaus tuohon piipun tiivistykseen, niin peltiseppä kävi tekemässä juuripellit ja kauluksen. Muurari jätti piipun saumaan uran, johon pelti taivutettiin.

    Alemmassa huopakatossa tiivistys tehtiin nostamalla huopa ylös, eli kattohuopakaulus ja kiinnitys bitumiliimalla. Se talo on ollut paikallaan varmaan parisataa vuotta, eli on varmaan painuminen nyt aika vähäistä.

    Tuo liikevara on hyvä huomioida myös piipun kauluksissa ja tiivistyksissä.

    VastaaPoista
  5. Itse sain 5,5, x26,5 kesäkodin huopanaulauksesta vanhan päälle, pirullisen iskiaksen koska vaivalloinen työasento.
    Onko jo keksitty konetta 35mm huopanaulalle silloin kymmenkunta vuotta sitten ei löytynyt?

    VastaaPoista
  6. Ainakin Sencolta löytyy kattohuopanaulain 45mm naulaan asti. Oma vekslaaminen siinä ainakin on naulan syvyydensäädön kanssa. En tiedä onko juuri kyseisen yksilön vika, mutta välillä jättää hieman pintaan, ja toisinaan meinaa mennä läpi.. n 500€ hintaa moisella kapistuksella. Naulat muistaakseni jotain 2senttiä kipale (?)

    VastaaPoista
  7. Tuota itsekin mietin nyt huopakattotyössä, että hankkisinko seuraavalle huopakatolle tuon Sencon naulaimen. Vähän hintava on, mutta saisi sen kai työkaluvuokraamistakin lainaksi? Kuitenkaan ei näitä kattoja tule tehtäväksi edes joka toinen vuosi.
    Mutta säästyisi sillä varmaan sormille lyömiseltä? Kun sen kymmenentuhatta naulaa katolle lyö, niin kyllä siinä helposti sen sata kertaa sormilleenkin napauttaa, vaikka kevyestikin, mutta ketuttaa sekin.
    Jos huopanaula jääkin hivenen ylös naulaimella, niin aika nopeaa ne on naputella vasaralla pohjaan. Vai odottaisiko vielä siitä halvempaa versiota?

    Kyllä se katolla kumartelu käy selän päälle itsellänikin. Mutta kun joka kerta kun naulan tai pari taskusta nappaan, niin oikaisen selän. Ei pääse niin kangistumaan, Jyrkemmällä katolla on nilkat kovilla ja lattiatöitä tehdessä polvet. Nyt taas vanha luupiikki, eli nivelkalvon tulehtuminen jalkapohjassa teki tuloaan, kun tikapuilla työskentelin vaneroidessani väentuvan seiniä. Sitten kun joskus yksin pidempiä hirsiä punnertaa, niin olkapäät muistuttaa kulumisistaan. Kyllähän näitä vanhoja sotavammoja on, kun hyvää keski-ikää tässä eletään. ;-)

    VastaaPoista
  8. Hieno juttu thanks. Silloin kun sen homman sain tehtyä niin päätin että ilman naulainta en ala enää seuraavaa huopakattoa käsin naulaan. Mielenkiintoista että on 45mm naulojankin. Mulla on jo katolla päreen päällä kaksi huopaa elikkä harjalla 4 huopaa päällekäin. Seuraavien kanssa olisi varmaan miettimisen paikka. Ja täytyis alkaan valmisteleen josko tekisi pohjatkin uusiksi elikkä täytyy varman alkaa sahuuttaan lautoja keväällä että saa tavaraa varastoon.Huopani on 13 vuodessa pinnalta rapautunut kun silloin ostin nuukana miehenä kakkosluokkaa Katepalin tehtaalta suoraan.

    VastaaPoista
  9. Sen olen myös jostain kuullut, että ei ole enää nykyaikainen bitumihuopa samanveroista, kuin ennenvanhaan tervahuopa. Sammaleet ja jäkälät kuulemma kasvaa helpommin. Ehkä on myös ilmansaasteita nykyään enemmän. Onkohan tuo kakosluokan bitumihuopa ollut vain värivikaista? Sitä tietääkseni yleensä myydään kakkosluokkana. Mutta aika lyhytikäistä on, jos tuossa ajassa menee vaihtokuntoon.

    Kyllä on hyvä tehdä samalla pohjat kuntoon, kun katon tekee. Onhan siinä enemmän tekemistä, mutta kun päre on aikanaan mennyt siihen kuntoon, että on pitänyt tervahuopa päälle levittää, niin ei siitä päreestä siellä alla ole paljon muuta kuin haittaa.

    VastaaPoista
  10. Näyttää myös Bexillä ja Bostitchillä olevan kattohuopanaulain, niistä ei henk koh. kokemusta. Ovat hieman edullisempaa hintaluokkaa. Ainakin bexin muut naulaimet ovat olleet ihan asiansa ajavia.

    ..Tosiaan pieni vaiva on se satunnainen vasaralla koputtelu, minkä hieman ylösjäävät naulat aiheuttaa. Muuten tuo senco on ollut mukavan varmatoiminen. Pitkällä tähtäimellä varmaan maksaa itsensä takaisin. Ovathan nuo "vähän laadukkaammat" naulaimet kuitenkin pitkäikäisiä.

    En tiedä kuinka hyvin sesonkiaikaan noita naulaimia vuokraamoista löytyy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ostin Bexin runkonaulaimen kymmenisen vuotta sitten, kun niitä K-Rauta myi ja samalla hinnalla, mitä Sencoa sai muualta, eli taisi olla 299€. Nyt siihen pitäisi löytää varaosa, muovinen kruunu, tms. mutta ei löydy mistää, edes maahantuojalta.

      Poista
    2. Kappas vaan.. Omat kokemukset ovat bexin ankkurinaulaimesta, ja spinneristä. Bexillä pitäisi (kuulemma) olla kuitenkin ihan kattava huolto.

      Löytyi muutamia räjäytyskuvia, en tiedä onko niissä enää sitä vanhempaa mallia. Muuten vois tuotakautta päästä jyvälle esim koodista mitä lähteä metsästämään
      http://www.kauppaosakeyhtio.fi/index.php?k=224821

      Poista
    3. Kiitokset räjäytyskuvista. Sain oman naulaimeni räjäytyskuvan huoltoliikkeestä ja sillä numerolla muutamasta paikkaa osaa kyselin, mutta sama vastaus, että ei ole siihen enää varaosamaahantuontia.

      Poista
    4. Harmillista kun ei hyvään/asiansa ajavaan työkaluun saa korjausosia. Tai ainakin saatu asia niin vaikeaksi että helpommin tulee ostettua kokonaan uusi tuote.. mutta sitähän se näinä päivinä on.

      Poista
    5. Nyt kun tuli tässä puheeksi, niin esitin saman varaosakyselyn parille Bexin varaosamyyjälle. Myös tuolle linkittämällesi. Vastaus on, että naulain on niin vanha, että varaosia ei enää ole saatavissa. Minä ostin tuon yhdeksän vuotta sitten uutena. Eli ei mielestäni niin vanha?
      Nyt vuosi sitten ostin runkonaulaimen 89€ ja silläkin olen ampunut jo kolme laatikollista nauloja. Saman määrän taisin ampua Bexillä (299€) kahdeksassa vuodessa, kun ei näissä vanhojen talojen korjaushommissa naulaimilla niin paljon käyttöä ole. Mutta tämän halpisnaulaimen heittää paljon mieluummin romukoppaan, kun siitä aika jättää.

      Poista
  11. Eipä tuo kyllä vanhuudella ole pilattu. Meilla on firmassa pari arviolta 30 vuotiasta sencon pyssyä julkisivupanelointiin. Ja ne pari kertaa kun ovat korjausta tarvinneet, niin ovat mechelinillä ne kuntoon saaneet :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No nyt kun tuli Bexit ja varaosien saatavuus tässä puheeksi, niin reklamoin Rautakeskoa, eli maahantuojaa sähköpostilla aiheesta. Vastausta odotellessa...!

      Poista
    2. Tämä Bexin varaosasaatavuus olikin mukava keskustelunaihe. Kyselin tiettyä osaa kesällä kahdesta huoltoliikkeestä, mutta vastaus oli, että sille naulaimelle ei ole enää maahantuojilla varaosia saatavana, kun on jo yhdeksän vuotta vanha, vaikkakin ammattilaistyökalun hintainen.
      Nyt sitten kysyin uudestaan huoltoliikkeestä ja toiselta Bexin maahantuojalta samaa osaa, mutta vastaukset oli samoja.
      Kun nyt reklamoin aiheesta Rautakeskoa ja kerroin tästä blogikeskustelusta, niin sieltä haluttiinkin lähettää minulle juuri tuo kyselemäni osa samana päivänä kirjepostilla ja ilman jälkivaatimusta. Hyvä tietenkin näin, mutta miten se varaosa nyt sitten löytyi?

      Mutta kiitokset kuitenkin Rautakeskolle asian hoitumisesta!

      Poista
    3. Ohoh. Sattuipa sopivasti löytymään. Mukavaa toimintaa Rautakeskolta.

      Yleensä meinaa nykyisissä "rautakaupoissa" ammattirakentajat jäädä hieman Nopen osille. Kai ne kukkaruukut ovat kannattampi myyntihaara ;D

      Nimim. "Ei meillä täällä ole mitään 12mm havuvaneria, mitallistettua kakkosnelosta tai kuivabetonia"

      Poista