Vapaapäiviä

Huhtikuussa oli lämmin Pääsiäinen meillä. Lähdimme pienelle lomalle ja minäkin ensimmäistä kertaa tutustumaan eteläiseen naapuriin ja Tallinnan Vanhaan Kaupunkiin. Mikään muu lomailussa ja kaupungeissa ei minua kiinnosta enempää, kuin Vanhat Kaupungit ja niiden rakennukset. 

Olen vanhan liiton mies, enkä ole innostunut nykyajan höpötyksistä kovin paljon. Nuorempana tuli kuvattua paljon filmikameralla ja niitä vanhoja järkkäreitä olen säilyttänyt ja lisääkin hankkinut. Tälläkin matkalla halusin olla, kuten turistit kaupunkilomilla vanhaan hyvään aikaan, ja kulkea filmikamera kaulalla. Nämä kuvat otin Pentax Spotmatic F kameralla, jossa linssinä Takumar 1.8/55. Tulostimella sitten tänne blogiin skannasin ja vain rajasin reunat. Edellisistä filmikuvaamisista on kulunut yli 20 vuotta.

Vaikka tulin Tallinnaan nyt ensimmäistä kertaa, tuntui kaupunki tutulta ja kotoisalta. Tukholman Vanhaa Kaupunkia olen useammin kävellyt ja kuvannut, mutta sinne en ole suunnitellut muuttavani. Tallinnaan voisin muuttaa viettämään eläkepäiviäni, jos en sitten Pykeijaan.

Mietin myös matkalla tämän pienen ja sitkeän veljeskansamme vaiheita. Kaupungilla on tuhatvuotinen historia ja valloittajia ja isäntiä on vuosisatojen aikana tullut idästä ja lännestä. Itsenäisyyden ajat on jääneet siinä jatkumossa lyhyiksi, eikä meillä suomalaisillakaan sitä paljon pidemmälti ole ollut. Mutta oma kansallinen identiteetti on ollut vahva molemmilla puolilla Suomenlahtea.  

Vanhimmat rakennukset ja linnamuurit on vanhimmilta osiltaan 1200 -luvulla rakennettuja. Niissä taloissa on vielä ravintolatoimintaa ja niissä myös asutaan. Meillä jo satavuotias talo on vanha ja niitäkin on vähemmän, kuin yksi prosentti koko rakennuskannasta. 

Tänne tulen varmasti vielä uudestaan ja ehkä seuraavalla kerralla omalla asuntoautolla. Nyt ainakin oli parkkialueita, joissa oli tilaa ja pysäköiminen edullista. Nyt olimme kaksi yötä Viru Hotellissa ja sieltä oli kaupungille hienot näköalat kuudennestatoista kerroksesta, niin yöllä kuin päivällä. Mutta omalla autolla voisi tietysti käydä muuallakin Virossa. 

*****

Sitten palaan aiheeseen, josta vuosi sitten täällä kerroin. Meillä naapurin Jani muutti vaimonsa kanssa vähän kauemmaksi, kun ostivat itselleen vanhan maatilan talokeskuksen. Hän tuli nyt alkuvuoden aikana koko kansan tutuksi ja suosikiksi The Summit Suomi ohjelmasta. Jani kertoi nyt jättäytyneensä kokopäiväiseksi veistäjäksi ja kehittämään omaa ekologista ja luontaistalouden elämäntapaa. Nykyisessä paikassa hänellä on hyvät työskentelytilat ja paljon muuta.

*****

Sitten haluan esitellä tekijän, joka ei välttämättä minun esittelyjä paljon tarvitse. Artistinimeltään Puppa J kertoi seuranneensa ja fiilistelleensä näitä Puusuutari blogin päivityksiä nuorempana, kun vielä haaveili omasta ammatista rakennusperinteen parissa ja elämästä vanhassa talossa oman perheen kanssa. Sittemmin hän on valmistunut ja työskentelee näissä samoissa hommissa. Hänellä on vaimonsa kanssa oma pikku projekti ja siitä kertova videoblogi: Pohjatalo1866

Kerran tavattiin samalla työmaalla ja paiskattiin käsipäivää. Tuntuu aika palkitsevalta kuulla, että omilla höpötyksillä täällä on ollut joillekin ihmisille merkitystä, myös käytännön uravalinnassa.