Vanha sievä talo on ollut noin yhdeksänkymmentä vuotta keskeisellä paikalla vanhan kyläraitin varrella. Kaikkien mielessä tuntuu olleen se ajatus, että talo on ollut hyväkuntoinen ja vain maalaamista vailla. Kun itse tutustuin taloon, jouduin antamaan sen remontintarpeelle aika kylmäävän tuomion.
Taloa oli aina hirsitalona pidetty, mutta kuitenkin siihen oli jo rakennusvaiheessa tehty kolmasosaltaa tolpparunkoinen ja purueristeinen pääty.
Huoltamisen puute vuosikymmenien aikana oli lahottanut myös purueristeisen seinän ulkoa sisälle asti.
Purin koko päädyn vähän kerrallaan, jotta kattorakenne pysyy kuitenkin ylhäällä. Vaihdoin alahirret, runkotolpat ja vielä sisäpuolisen laudoituksen ulkoa käsin. Siinä vaiheessa vielä sisäpuolinen puukuitulevy jäi roikkumaan kattolistojen varaan. Ajatuksenani on se, että koitan saada päivän aikana umpeen sen, mikä puran. Eli puran vain sen, mikä on välttämätöntä.
Purueristys vaihdettiin pellavaan. Narua ja nitojaa apuna käyttäen pellavan saa pysymään paikoillaan, kunnes siihen saa tuulensuoja-puukuitulevyn kiinnitettyä päälle.
Tuulensuojalevyn päälle vielä naulauslaudat ulkovuorilautaa varten. Kuvassa telinepuut vähän edessä.
Vähän seinä pullistui vanhasta mallista, mutta yläreunaan tein lisäksi tippapuulinjan oikeaoppisesti. Eli niin, että vesi juoksee aina poispäin ja alas seinärakenteista, eikä saumojen väleihin.
Talon toinen pääty, joka oli hirsirunkoinen, oli ollut myös vähän huonossa hapessa. Vai paremminkin hyvässä hapen ja ilman suhteellisen kosteuden yhteisvaikutuksessa?
Lahoa sai poistaa ihan käsipelillä ilman purkurautoja niin, että pääsi sisälle asti. Myös sisäpuolinen jalkalista oli lahonnut.
Kosteusrasitusta oli tullut tässä päädyssä taloa sekä sisä-, että ulkopuolelta. Hirsikorjaukset tehty sahatavaralla ja pellavanauha on välissä.
Ylempänä seinissä hirsi oli ulkopuolelta kovaa, mutta sisäpuolelta lahonnutta pintaa. Osittain lahovauriot sain korjattua asiallisesti pintapaikkaamalla.
Kuitenkin yhdessä kohdassa laho ulottui kahden huoneen puolelle ja oli lahonnut paksuudeltaan noin puolet hirrestä. Hirren pinnassa oli näkyvissä savilaastijälkeä, eli siinä on ollut vanha leivinuunin paikka, joka on ollut muurattuna seinään kiinni, niinkuin ennen on ollut tapana. Koska leivinuuni on ollut vasten ulkoseinää, niin sinne on kosteus tiivistynyt muurin ja seinän väliin ja lahottanut sisäpintaa.
Tämä vaurio on tullut vastaan remonttimiehillä jo -40 ja -50 -lukujen taitteessa, muurin vanhoista sanomalehtipaperoinneista päätellen. Mutta sen ajan remonttitavan mukaan vaurio oli peitetty vain kovalevyllä. Myöhemmin vielä sen päälle puukuitulevyllä.
Uudempi savupiippu on muurattuna keskemmälle lattiaa ja vanhasta muurista piipun on täytynyt jatkua uunin päältä ylös. Muuriin on kuulunut keskikamarin pieni pystyuuni ja varmaankin tuvan puolen leivinuuni.
Maalaamista vailla.
Vanhan tavan mukaan kivijalan päällinen tippapuu on mielestäni laitettu liian ylös. Siitä pääsee vielä vesi alahirren ja kiven väliin.
Itse laitan tippapuun niin leveänä, että se ulottuu kivijalan yli ja lasken tippapuun kivijalan päälle. Silloin ei sadeveden pitäisi enää suuremmin sinne valua.
Tämän talon remontin piti olla ensimmäiseksi vain kylpyhuoneremontti. Mutta kylpyhuoneentekijä joutuikin vähän odottamaan, että saadaan ensin sillekin perusta kuntoon.
Vahvalta perustalta on hyvä ponnistaa, niinkuin elämässä yleensäkin.
Olohuone lienee vanha tupa? Siellä talon sisäpuolista kosteusrasitusta viimeiset viisikymmentä vuotta on lisännyt se, että huonetta ei ole lämmitetty. Mutta myös lattian alta löytynyt vanha kivikellari.
Kellari oli peitetty aika huolimattomasti ja hutiloiden jo muutama vuosikymmen sitten. Vanhat lattiaeristeet oli pudonneet, tai pudotettu kellarin pohjalle. Sitten sinne oli ladottu lasivillaa vanhojen lahonneiden aluslautojen päälle, jotka nekin nyt oli kellarin pohjalla.
Harvalaudan päällä oli vaneri ja muovimatto.
Kellarin ilmanvaihdon poistoputki menee savupiipun ylimääräiseen hormiin, mikä tuntuu hyvältä ratkaisulta. Vanhassa leivinuuni - savupiippurakenteessa kellarin seinästä on lähtenyt kiviperustaan muurattu ilmahormi, joka on vienyt kellarin kosteutta savupiipun kautta ulos.
Kellarissa on valettu lattiaan tasoitus, ehkä kallion päälle? Kuitenkin sinne juoksee sateella vettä, koska kellarin lattia on maanpinnan alapuolella. Itse ajattelisin, että lattiaan voi piikata pienen syvennyksen ja siihen asentaa veneen pilssipumpun rajakatkaisijalla. Myös savupiipun päälle voisi asentaa hormi-imurin, joilla keinoilla kosteutta kellarissa lattian alla voi vähentää.
Kosteus kellarissa on varmasti hyvä juureksille ja muulle kellarijutulle. Mutta puiselle lattiarakenteelle ei niin hyvä.
Itse tekisin hillohyllyt kellariin ruuvaamalla hyllyt kattoon kiinni. Eli lattian alapintaan.
