Terassikauden aloitus

Sopivasti sain terassin tehtyä ennen isompia räntäsateita, joita sääkartta näytti nyt alkavalle viikolle lupaavan. Tänään maanantaina aamulla sitten räntäsohjoa olikin kotipihalla ihan riittävästi ja lisää satoi vielä aamupäivällä. Jatkoin työviikkoa sitten viikonlopulla ja sunnuntaina puolenpäivän aikaan, kun viimeisiä kaidepienoja ruuvasin, niin raekuuro ripotteli kevyesti niskaan. 

Työviikko tämän terassin parissa oli sikäli reipashenkinen, että kuljin ja kuljetin työkalut ja tarvikkeet tikapuilla kulkien katolle, vaikka sisäkauttakin olisin päässyt ja saanut kulkea. Mutta olen varmaan vähän erikoinen timpuri, kun tykkään kulkea työmaalla, kuin varas yöllä. Eli sillä tavalla, että talonväki ei paljon huomaisi olemassaoloani, paitsi terassin valmistumisesta. 

Vanha terassi oli purettu aikaisemmin pois ja katto korjattuna uudella huopakatteella. Alkuperäisessä rakenteessa kuistin runkotolpat jatkui ylös asti terassin tolppina, eli niissä oli hyvä ja huono puolensa. Silloin terassi oli kyllä tukeva, mutta tolpan juurissa oli ongelmakohta vesivuodoille. Nyt huopakatto on ehjä ja yhtenäinen ja terassi lepää katon päällä. Kyllä terassi nytkin on tukeva.
Tolppien alapäät tervasin ja muutenkin löysin tuohon käyttöön punertavaa tiheäsyistä mäntyä.

Keskimmäisessä tolpassa yläkaidepuu jatkuu yhtenäisenä kulmatolppien välillä, jotta kaide olisi tukeva. Tolppa on siis poikki yläkaidepuun kohdalta. Jos yläkaidepuu olisi ollut poikki ja tolppa yhtenäinen, olisi siihen tullut ns. nivel tai sarana, jolloin yläkaide olisi taipunut nojatessa ulospäin. Siitä käytöstä sitten väsynyt ja rasittunut. Eli pidemmän päälle käytössä vaarallinen. Tällaisen rakennesuunnitelman tekee timpuri ennen työn aloitusta, kun asiaa vähän fundeeraa.

Terassin tolppien nokat tein alkuperäisen mallin ja talon hengen mukaan tyyliteltynä, eli Jugend -henkeen. Tältä terassilta avautuu näköaloja pitkälle ja muuttuvassa kulttuurimaisemassa.