keskiviikko 9. joulukuuta 2020

Korjaustarpeen arviointia

Tämä on sellainen aihe, josta minulta pyydetään usein kommentteja. Olen sanonut, että vanhan talon korjaamisen ja remontoinnin periaatteet on mielestäni yleispäteviä. Yksilöllisempää arviointia tarvitaan, jos on kysymys vaurioiden korjaamisesta. Saneeraaminen ja modernisointi on itselleni vierasta. En sellaisesta tykkää, enkä osaa paljon asioita kommentoida. Mutta työpaikalla teen mitä pyydetään ja käsketään, jos se on minulle mahdollista. 




 Olen monessa kohtaa elämässä vanhan liiton miehiä. Liittoutumaton ja oman tieni kulkija. Käytännön puolella perinteinen ja konservatiivinen, vaikka arvostuksissa usein moderni ja vapaamielinen. Mutta kun puhutaan vanhan talon korjaamisesta niin en lähde ampumaan tykillä kärpästä.  Siinä on ne vanhat korjausrakentajan kymmenen käskyä hyvät ja yleispätevät. Vanhassa talossa elämäntavan sopisi olla yksinkertaista ja maanläheistä. 


"Älä korjaa kunnossa olevaa, äläkä uudista korjattavissa olevaa. "


Jos tuntuu, että vanhassa talossa on paljon rakennustapoja ja rakenneratkaisuja, jotka haluaisi korjata, sekä materiaaleja, jotka haluaisi vaihtaa, kannattaa hiljentyä miettimään, onko vika talossa vai asukkaassa. Vai onko vikaa kummassakaan. Ehkä paras olisi etsiä talolle toisenlaiset asukkaat. Vanhoja taloja on meillä harvassa ja niistä tykkääviä ihmisiä paljon enemmän. 


Hiljattain oli juttu iltapäivälehdessä vanhasta talosta täällä meidän nurkilla, joka oli tullut myyntiin jollekin kiinteistövälitystoimistolle. Talo on muistaakseni 1800 -luvun alkupuolella rakennettu, ellei joiltain osin sitäkin vanhempi. Mutta sisäkuvista näki, että aika siellä oli pysähtynyt saman vuosisadan lopulle. Kaikki pinnat oli sen ikäisiä, samoin kuin huonekalut ja tarvekalut. Osa kommentoijista huokaili, että kunpa se saisi säilyä tuollaisena myös uusilla omistajilla. Toisten mielestä purkaminen ja polttaminen taitaisi olla paras vaihtoehto. Näitä jälkimmäisiä järjen jättiläisiä tulee joskus väläyttelemään mielipiteitään minullekin. Vaikka talossa olisi vain pätkä alahirren vaihtoa ja tippapuiden uusimista. Mutta eniten kuitenkin tapaan vanhojen talojen halaajia. 


Kuitenkin tuollainen vanha talo on ongelmallinen asuttavaksi nykyihmiselle sellaisenaan. Nykyaikaiset perinnerakennusmateriaalit on parempia, kuin ne satavuotta sitten käytetyt rakennusmenetelmät. Samoista syistä johtuu osittain sekin, että nykyihminen on pitkäikäisempi ja terveempi, kuin esivanhempansa sata vuotta sitten. 


Satavuotiaista sellaisenaan säilyneistä rakenteista puuttuu ilmansulku- ja tuulensuojatiiveydet. Eli ne paperoinnit tai levytykset. Eristetilojen pitäisi olla vakaassa ja liikkumattomassa tilassa ilmankierron suhteen, jotta lämpöeristys toimittaa omaa tehtäväänsä. 


Ilmansulkutiiveys paperit tai levyt suodattaa sisäilmaa, että vanhoista esim. alapohja- tai yläpohjaeristeistä, tai hirsiseinien riveväleistä ei pääsisi hengitysilmaan hienojakoista epäpuhtautta, kuten turve-, sammal-, olki-, puru-, pehku tai hiekkapölyä. Kun pistetään vaikka tulta hellaan, tarvitsee palaminen korvausilmaa ja siitä tulee alipainetta huoneeseen. Tällaisessa hengittävässä rakenteessa korvausilma tulee ovien ja ikkunoiden rakosista, mutta myös rakenteiden ja eristekerrosten läpi. Samasta aiheesta kirjoitus ja linkkejä viime vuoden joulukuulta.


Yli satavuotiaassa talossa, jossa ei ole muuta uutta, kuin ruma peltikatto viime vuosituhannen lopulta, on sekin onni onnettomuudessa. Rumakin peltikatto on suojannut taloa mittavilta vaurioilta. Siihen voi vaihtaa savitiilikaton, tai konesaumatun peltikaton, kun ei ole enää muuta rahanmenoa remontteihin tulossa. 


Ulkovuorilaudoitus vanhan hirsikehikon päällä olisi ehdottoman tärkeä, ainakin tuulisten ja aurinkoisten peltoaukeiden laitamilla. Auringonvalon vaikutus vaurioittaa pitkällä aikavälillä ulkopintaa enemmän kuin sateet. Tässä linkki vanhaan tekstiini aiheesta.


Vanhan talon korjaamiseen ei tarvita rakennuslupia. Eli korjaaminen ilman lupia on luvallista. Mutta vanhan talon uudistaminen, saneeraaminen ja modernisointi on uuden rakentamista, ja silloin rakennuslupa täytyy hakea. Rakennuslupa edellyttää myös lupakuvia ja rakennesuunnittelua. Yleensä myös rakennusvalvojaa, eli vastuuhenkilöä. 


*****


Nyt on menossa monien vanhojen talojen remonteissa harkinta ja suunnitteluvaihe. Tulevalle vuodelle korjausavustuksista päätöksiä odotellaan. Ollaan perimmäisten kysymysten äärellä ja odotellaan valoa ja iloa, sekä toimeliaisuuden palautumisia, kun pitkän ja pimeän vaiheen yli päästään. Nyt jo yli yhdeksän vuotta olen tätä blogia kirjoittanut vaihtelevalla inspiraatiolla. Mutta parhaimmin juuri tällä kanavalla olen tavoittanut työn tarjoajat. Sekä saanut myös jaettua omaa osaamistani neuvojen ja mielipiteiden muodossa sinne, missä vanhojen talojen omistajat on omatoimisia ja toimeliaita remonttinaisia ja -miehiä. 


Toivotan mukavaa loppuvuotta kaikille! Pysytään terveinä!


tv, Puusuutari



4 kommenttia:

  1. Kiitos blogistasi ja tiedoista tavoista palauttaa vanhat talot. Luin ja oppin työstäsi. Perheemme osti vanhan suomalaisen talon Karjalassa ja aiomme korjata sen. Mutta kaikki maamme käsityöläiset (olemme kotoisin Venäjältä) tarjoavat vanhan talon purkamisen ja uuden rakentamisen. Siksi blogisi osoittautui lahjaksi meille tiedon suhteen. Kiitos.
    En tiedä suomea, käännin Google

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos viestistä ja tervetuloa lukemaan blogini kirjoituksia! On hyvä asia, että nykyisenä aikana google voi kääntää kirjoituksen toiselle kielelle! Toivotan teille paljon mukavia hetkiä remontin parissa, sekä hyvää elämää vanhassa talossanne. :-)

      Poista
  2. Terve, olen useamman vuoden seurannut blogiasi ja toivon että jatkat perinnerakentamisesta kertomista. Nyt olisi itselläkin iisakin kirkko edessä, eli pitäisi siirtää vanha "mummonmökin" runko omaan pihapiiriin ja rakennella siitä sauna ja tupa. Onko jotain tärkeitä huomioita ja vinkkejä lähiaikoina tapahtuvaan siirtoon liittten? Paljon kiitoksia jo etukäteen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tervehdys ja kiitokset kommentista! Tarkoitukseni on pysytellä rakennusperinteen asiassa mukana. Nyt on ollut vähän hiljaisempi aika, mutta eiköhän tämänkin blogin aiheiksi vielä projekteja riitä. 
      Siirtoprojekteja en ole itse sen enempää tehnyt, kuin mistä täällä olen kertonut. Mutta sellainen ajatus niistä on itselle tullut, että parasta olisi, jos kehikon voisi suunnilleen samanlaisena uudelle paikalle pystyttää. Eli jos löytyisi kehikko, jossa huonejako ja mittasuhteet on sopivat uuteenkin käyttöön. Eli hirret kannattaa numeroida ja koittaa asetella päällekkäin samassa järjestyksessä ja kohdakkoin, miten ne on olleetkin. Eli vanhat varaukset tulisi silloin käyttöön.Tulevaa kehikkoa voi pienentää nurkkia lyhentämällä, eli tekisi sitten vain nurkkaliitokset uusiksi. Mutta muutoin hirsien paksuudet ja varaukset sopii paljon helpommin yhteen, kun ne saa vanhalla tavalla kohdakkoin. Mutta jos mökkiä lähtee tekemään useamman kehikon hirsistä keräilyeränä ja niitä sovittelee yhteen, hommaa siinä on monin verroin. Samankin kehikon eri seinillä ja samallakin seinällä voi hirsissä olla paksuuseroja. Eli hommaa tulee monin verroin ja lopputulos ei niin hyvä. Mutta toivotan teille hyvää projektia ja onnea sinne!

      Poista