maanantai 17. heinäkuuta 2017

Puutarhaan uutta aitaa





Puutarhan vanha aita sai uudet puitteet lahonneiden tilalle menneellä viikolla. Tai parin viikon työ siitä tuli yhdelle miehelle. Kivipaadet on vanhoja ja osa vähän kallistuneena, mutta niille sijoille uusi aita tehtiin. Kohtisuoraan edestä katsottuna laitoin kyllä pystypienat vatupassin kanssa pystysuoraan. Mutta kun alavaakapuut on enemmän kaarevia ja samalla vähän pidempiä monin paikoin, piti pystysuoruus tarkastaa muutaman pienan välein. Muutoin olisi välitulkilla voinut mennä pidempiäkin matkoja. 




Pystypienoja on noin yhdeksänsataa kappaletta, vähän yli sadan kolmenkymmenen metrin matkalla. Naulasin kaikki käsin, joten naputtelemista riitti muutamaksi päiväksi. Arvioin mielessäni, että naulapyssy ei olisi tuonut tuossa työssä suurempaa lisäarvoa tekemiseen, kuin vasara ja käsinaulat. Olisi ollut enemmän mukana kannettavaa työn edetessä. Vasara ja naulat kulki mukana kevyesti vyötäisillä. Varmasti myös laiska naulapyssymies häviää tässä työssä nopeudessa reippaalle perinnetimpurille. Myös galvanoitu käsinaula on laadullisesti parempi, kuin sähkösinkitty konenaula, näin sääolosuhteille alttiina, kuin se puutarha-aidassa on.





Vaakapuiden jatkokset tein vanhalla mallilla ns. lentokarvina. Eli päät vinosti sahattuna ja ruuveilla sekä nauloilla yhdistettynä. Kivipaasissa on koukut, joiden varassa vaakapuut makaavat. 
Aita saanee maalia pintaansa ensi vuoden kesällä. 







6 kommenttia:

  1. On siinä ollut sahaamista ja nakuttelemista, mutta komea aita tuli.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Vanhan ja komean mallin mukaan! :-)

      Poista
  2. Ooh, niin upea! Kova työ ollut tuossa, mutta myös kätten jälki sitä mukaa kivasti nähtävillä, kun aita on edennyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :-) Siitä mukava välityö tällainen aita on, että kun sen kerran miettii, mitä on tekemässä, niin sitten voi antaa ajatuksen harhailla ja antaa vasaran paukkua! ;-)

      Poista