lauantai 9. maaliskuuta 2013

Ulkovuorauksen uusiminen vanhaan hirsirunkoon

Kuistin ryhdin kohentamisen jälkeen elettiin toukokuun alkua, joka oli hyvä vuodenaika aloittaa vanhan talon ulkovuorilaudoituksen uusimista. Sen minkä alkukesän sateet kastelevat, sen tuuli ja aurinko hyvin kuivattaa.

Vanha ulkovuorilaudoitus oli ja on edelleen pystylaudoitus hirsikehikon osalta. Yläkerran tolpparukoisen rakenteen osalta ulkolaudoitus on helmipanelia. Laudoitusten välissä kulkee tippapuu, samoin kuin ulkolaudan alareunassa kivijalan päällä.
Koska vanha ulkolauta oli lahonnut ja ravistunut vain alareunastaan parin- kolmenkymmenen sentin pituudelta, tuntui tuhlaamiselta alkaa uusimaan koko ulkoseinälaudoitusta. Muutaman päivän eri ratkaisuvaihtoehtoja punnittuani, päädyin ratkaisuun, että laitan yhden tippapuulinjan ikkunoiden alapuolelle, johon katkaisen vanhat laudat. Käytin siis vanhan ulkovuorilaudan uudestaan yläpuolella suurimmalta osin ja alapuolelle laitoin uutta lautaa. Myös vanhat ehjät saumarimat käytin uudestaan.
Olen aika tyytyväinen tähän ratkaisuun ulkonäön osalta. Se on myös kelvannut muissakin vanhoissa kohteissa ratkaisuksi samaan ongelmaan, eikä museoväkikään ole siitä löytänyt huomauttamista.

Vanhassa talossa lisälämpöeristämistä tärkeämpi asia on huolehtia rakenteen tuulensuojatiiveydestä. Talossa seinien kautta tapahtuva lämpöhäviö on kymmenen - viidentoista prosentin luokkaa koko talon lämpöhäviöstä, joten seinien lisälämpöeristäminen on energiatalouden kannalta kohtuullisen merkityksetöntä. Toisaalta seinien pullistamisella pystytään helposti pilaamaan vanhan talon ulkonäkö ja sen herkkä kokonaisuus.
Myös niinsanotun ilmastonmuutoksen kannalta ajateltuna vanhan talon asukkaan tekemiset ja tekemättä jättämiset on täydellisen merkityksetöntä. Energiatehokkuus- ja energiatodistusvaatimuksissa on tosiasiallisesti kysymys aivan jostain muusta.

Tuulensuojaeristeeksi puukuitulevy on hyvä, mutta itse laitoin hirren päälle bitumivuorauspaperin. Vanhassa rakenteessa hirren ja laudan välissä oli pahvi ilman tuuletusvälejä, niinkuin vanhoissa tällaisissa taloissa yleensäkin. Tuuletusväliä ei tarvita jos korjataan perinteisillä menetelmillä ja materiaaleilla. Kuitenkin, jos talo on pakko maalata muovimaalilla, on hyvä laittaa tuulensuojaksi puukuitulevy ja jättää laudan alle tuuletusväli.
Tällaisilla tuuletusväleillä on varmasti taipumus myös jäähdyttää seinärakennetta, joten se olisi ollut menneen maailman timpurille ihmetyksen aihe.
Paperoinnin tein ikkunoiden alapuolisille osille ja ulkonurkkiin kaksin- ja kolminkertaisena tuulensuojatiiveyden varmistamiseksi. Kyllä yksikin paperi tuulen pitää siinä missä kolme päällekkäin, mutta jos yhteen tulee jossain vaiheessa reikä, niin on siellä toinen takana.












Talo oli ollut jäljistä päätellen ja loogillisesti arveltuna parikymmentä vuotta hirsirunko paljaana ainakin ulospäin. Talo oli ollut punamullattu ja yläosan helmipanelointi tummempi ruskea. Sama helmipanelointi yläosissa on vieläkin, eli ne on talon alkuperäistä ulkolaudoitusta. Hirsirungossa oli nurkkalaudoitukset ja ikkunapielet. Myös eteläseinustalla ulkonurkassa oli jälkiä sellaisesta lahoamisesta, joka oli tapahtunut talon parinkymmenen ensimmäisen vuoden aikana, mutta jota ei oltu kuitenkaan korjattu muutoin kuin tilkitsemällä. Siellä vanha lahovauriokin oli säilynyt tuulensuojapaperoinnin ja ulkovuorauksen alla muuttumattomana kuutisenkymmentä vuotta. Kaikkea lahoa hirsirungossa ei ole pakko korjata. Eli silloin, kun sillä ei ole rakenteen toimivuuden kannalta mitään merkitystä.

Hirsikorjauksia tein jo edellisenä talvena talon sisältä käsin ulkovuorilaudoitusta irrottamatta. Alahirrenvaihtoa ja hirsipaikkauksia tein lisää nyt ulkoa käsin.
Eteläseinustan hirret oli ulkoapäin rapistuneimmat, mutta sisältä vaaleat ja uuden näköiset. Pohjoisseinustalla ulkoseinän hirsien punamultauskin oli vielä tasaista ja kuin eilen peitettyä, mutta sisäpuolella tuvassa puukko upposi hirteen painamalla kahvaa myöden. Tuvan seinien sisäpuolinen lahoaminen oli ollut seurausta kellonsoittajan nuukuudesta. Hän asusti itse yhtä kamaria, ja tuvan puolella lämpö pidettiin talvella nollan asteen paikkeilla. Kylmällä kosteutta on kondensoitunut seiniin ja vuosikymmenien aikana lahottanut sisäpintaa hirsistä.

Ulkopuolta nikkaroidessa vierähti kevät kesäksi. Talven kylminä ja tuulisina päivinä tuvan lämmössä muistuu aina mieleen tuulensuojatiiveyden merkitys vanhassa talossa. Lämpö siirtyy kylmään päin ja tuuli jäähdyttää taloa paljon enemmän kuin pelkkä pakkanen.

18 kommenttia:

  1. Jospa rohkenisi kommentoimaan täällä asiantuntevassa blogissasi ;)

    Tämä blogi on niin hyvä ja asiallinen, että toivon sun tallentavan blogiisi kaikkea mahdollista mitä omassa projektissasi tapahtuu. Meillä on taival vasta alkamassa oman projektimme kanssa ja korvantaustat niiltä osin kokemusmärkinä. Täältä sun blogista onkin löytynyt monta hyvää vinkkiä ja selkeitä esimerkkejä.

    Vaikka ihan perusremppanoviiseja ei ollekaan ja noita perinnerakentamisen opuksia ollaan lueskeltu ahkerasti, tällaiset oikean projektin etenemisestä tehdyt kirjoitukset ovat suorastaan helmiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos palautteesta :-)

      Mielelläni laitan näitä ajatuksiani korjausrakentamisesta ja vanhassa talossa asumisesta yleensäkin, jos siitä joillekin on hyötyä. Tässä rakennusperinteen asia on ihan ensisijainen.

      Tiedon ja kokemuksen jakaminen ei ole itseltä pois, vaan päinvastoin. Tieto ja ymmärrys kasaantuu ja hyödyttää meitä kaikkia vanhasta rakennusperinnöstä innostuneita. Vanhoja taloja on sen verran vähän Suomessa, että yhtään ei pitäisi enää menettää.

      Tässä samalla tyrkytän omaa näkemystäni siitä, kuinka onnellisen elämäntavan peruselementit on loppujen lopuksi hyvin yksinkertaisissa asioissa. Tässä maailmanajassa ne löytyvät itselläni parhaiten vanhasta talosta ja vanhanaikaisemmasta elämäntavasta.

      Poista
  2. Lopputulos (tuossa vaiheessa) näyttää hyvälle. Hienoa, että pystyit uusiokäyttämään lautoja. Mielenkiinnolla odottelen kuvia, missä talo näkyy maalattuna!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuolta vanhemmista kirjoituksista löytää pari kuvaa missä talo on saanut jo uutta väriä pintaan.
      Laitan kyllä lähiaikoina juttua myös talon maalaamisesta.

      Poista
  3. Jovelan Johannan kommentti tähän kirjoitukseeni:

    (Näkyi sähköpostissa tähän kirjoitukseen jätettynä, mutta ei sitä täällä kuitenkaan näkynyt??)

    "Tästä viimeisestä postauksestasi oli meille ihan konkreettista hyötyä. Meidän talomme meinaan näyttää tältä:

    http://3.bp.blogspot.com/-H8tEu-z4qjc/UQwqI9U0RaI/AAAAAAAAAhc/GZBU0A2hCV8/s1600/talo_julkisivu_etuosa_012013.jpg

    Edellinen omistaja on revityttänyt talon takaa laudoituksen kokonaan pois ja laittanut uutta tilalle. Valitettavasti samalla oli revitty irti tuo talon etupuolella näkyvää vastaava hammastettu koristelautakin. Olemmenyt katselleet tuon talon etupuolen laudoitusta sen, minkä lumelta pääsee katsomaan ja meilläkin - ainakin toitaiseksi, näyttäisi siltä, että monen milestä hurjan näköinen laudoitus ei ole lahoa kuin alaosastaan. Mietimmekin miten sen saisi fiksusti toteutettua siten, että lahonneet osat otettaisiin pois, mutta yläosaan jäisi vanha laudoitus, joka sitten pestäisiin homeenestolla ja maalattaisiin.

    Tämä sun postaus oli kuin vastaus toiveisiin! Jos lauta vaan on miltä se on näyttänyt, teemme tuollaisen säästävän korjauksen talon etuosaan.

    Talomme on siis rakennettu tiettävästi vuonna 1890. Se on ollut vaikka asukasta kymmenen vuotta. Edellinen omistaja ei jaksanut saattaa taloa kuntoon ja pisti talon myyntiin vaihdettuaan taloon uudet ikkunat ja katon. Ikkunat hieman harmittavat. Jos nekin olisi vielä voitu säästää ja kunnostaa.."

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hieno homma jos tästä löytyi tarinasta vastaus teille! Kannattaa ainakin lähteä kokeilemaan laudan lyhentämistä vaikka siihen ikkunoiden alareunan korkeuteen. Ei siinä mitään menetä ja melko varmasti lautojen yläpäät on vielä kovaa puuta. Varmaankin se takaseinusta, jonka edellinen omistaja on uusinut, on eteläseinusta?
      Jos piha on pohjoispuolella, niin ulkolautakin on yleensä paremmin säilynyt.

      Itse olen paikallaan seinässä lautoja katkaissut varovasti myös moottorisahalla, mutta käsisirkkelillä jälki on vähän siistimpi. Katkaisu kannattaa tehdä vinoon, eli tehdä siihen se tippapuun kallistus, eli laudalle tippanokka. Jotain katkaisussa tulevaa rispaantumista voi kitata pellavakitillä.
      Sekään ei haittaa mitään, vaikka laudan pinnasta olisi kulunut sen puoli senttiä pois sään vaikutuksesta, kunhan puu on vielä kovaa.

      Hieno taloprojekti teillä. Työn ja touhun iloa!!

      Poista
  4. Mihin lienee kadonnut viesti, mutta kiva kun laitoit sen näkyville kuitenkin :)

    Ja kiitos noista vinkeistä. Näytän ne miehelle pikimmiten. Talon etuosan laudoitus on tosiaan on saanut haurastumaa alaosaan ja vihertää ylhäältäkin, mutta näyttäisi olevan silmämääräisesti muuten ihan ok. Katsomme tuota ulkolaudoitusta paremmin ensi kerrall kun pääsemme talolle. Vielä sielä ei paljoa tehdä. Liian kylmää ja liian paljon lunta matkan takaa tehtävää päiväkäyntiä ajatellen.

    Jossain vaiheessa tulemme tarvitsemaan ammattilaisen apua talolla. Onkin mukavaa huomata, että sulla on yhteystiedot tuossa ja lienet kohtuumatkan päässäkin taloltamme, mikäli profiilin "Turku-Pöytyä" pitää paikkaansa. Talomme sijaitsee Vakka-Suomessa. Saatan siis pirautella sinulle jossain vaiheessa JOS ylipäätään otat keikkoja vastaan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kysymästä! Kaikki tarjottu työ kiinnostaa mikä liittyy tämänikäisiin taloihin. Tosin kuluva vuosi on aikalailla täyteen buukattu, mutta joskus tulee myös peruutuksia sovittuihin hommiin.
      Mutta jos töistä voi sopia pidemmällä tähtäimellä, niin aina parempi. Ja kun vanhassa talossa asustaa ja elää, niin kiire ja stressi pitäisikin unohtaa. ;-)
      Matkaa Pöytyältä Vakka-Suomeen ei linnuntietä paljonkaan ole, mutta kierteleviä pikkuteitä pitkin jonkin verran enemmän. Soittelemisiin...!

      Poista
  5. Hei,
    Meillä on hirsitalon ulkovuorauksen uusiminen edessä. Talomme on maalattu 60-luvun lopulla lateksilla. Haluamme talosta hengittävän, joten olemme aikeissa vaihtaa ulkovuorauksen kokonaan. Suurimmaksi osaksi laudoitus on myös lahonnut muovimaalin alla.

    Seinän rakenteeksi on meille useampi taho suositellut hirsi, tuulensuojalevy, ristiinkoolaus (tuuletusväli) ja ulkolaudoitus. Tuossa kirjoituksessa kerroit laittaneesi hirren päälle vain tuulensuojapaperin ja siihen suoraan laudoituksen. Miksi tuota koolausta kaikki suosittelevat laudoituksen alle? Onko siinä ajatuksena säilyttää se ulkolaudoitus parempana pitempään? Muovimaalia ei taloomme enää tule, vaan punamulta.

    Tuuletusvälin jättäminen tuulensuojalevyn ja ulkolaudoituksen väliin lisää myös seinän paksuutta. Ikkunat olisi silloin siirrettävä ulkoseinän tasalle, sillä upotetut ikkunat muuttavat talon ilmettä liikaa.




    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuuletusväli on sillä tavalla turvallinen ratkaisu, että lauta pääsee kuivamaan tuuletusvälin puolelta, jos se on maalattu muovimaaleilla. Mutta jos talo maalataan hengittävällä maalilla, niin tuuletusväliä ei tarvita.

      Poista
  6. Tervehdys puusuutari,olemme hankkineet v.1933 rakennetun talon jossa on 155mm paksu hirsi seinärakenteena.
    Tutkin seinää ja huomasin että alkuperäisen hirsiseinän päälle oli laitettu tervapaperi ja laudoitus suoraan sen päälle.Vuosien saatossa tämän laudoituksen päälle oli laitettu uusi laudoitus ja rimoitus 22x50 vaakaan eli ei ristiinkoolauksella.Mitä olet mieltä ks.ratkaisusta???,nyt tuo ulommainen verhous ei tuuletu välistä ollenkaan kun tosiaan tuo rimoitus on asennettu vaakaan.Tein seinään korvausilma räppänän ja kaikki kerrokset oli kuivia,ei hajua tai muuta epäilyttävää ollut tai löytynyt.
    Mikä on mielipiteesi asiasta,pitäisikö tuo ulkoverhous purkaa ja kaivaa esille tuo hirsipintaan suoraan tehty edellinen laudoitus.
    Kiitos asiantuntevista kommenteista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tervehdys ja kiitos kysymyksestä! Tuuletuksen puute ei ole ongelma, kunhan siellä ei ole muovikerroksia välissä, esim. lateksimaalin muodossa, tai muutoin.
      Korvausilmaräppänä on hyvä juttu, ja sillä hoituu painovoimainen ilmanvaihto. Mutta rakenteen hengittävyys on toinen asia, ja se hoituu sillä, että ulkovuoressa ei ole sitä lateksia, eikä sisäseinän puolella muovitapetteja tai lateksimaaleja. Mutta jos omissa tutkimuksissa rakenteet on kuivia ja nenät kertoo, että huonoja hajuja ei ole, niin asiat on kunnossa. Sen takia ei tarvitse ulkoverhousta purkaa.
      Toivotan paljon mukavia vuosia vanhan talonne parissa!

      Poista
  7. Kiitos nopeasta vastauksesta!!!!!.
    Korvausilman tehostaminen on todellakin tärkeä näissä painovoimaisissa tölleissä..
    Ovat aika ”pulloja ”rakenteiltaan eli ilma ei kierrä eikä vaihdu oikein muuten kun niistä kohdista missä on ilmavuotoa ja se ei ole hyvä jos korvausilma sisälle tulee rakenteiden kautta.
    Sisäseinät on aikoijen saatossa tapetoitu paperitapetilla joka paljastui kun räppänää tein.
    Haldex levyä myös eli sitä perinteistä...nooh,sitä surullisen kuuluisaa lastulevyä oli myös ja maalattu ”tukkoon” lateksikököllä eli siltä osin menee sisäpuolelta purkuun kyllä.
    Perinteitä kunnioittaen ja vanhan talon historiaa vaalien tätä 87 vuoden ikään päässyttä kaunotarta alamme vähitellen palauttamaan entiseen loistoon.

    VastaaPoista
  8. Hei oma projekti alkaa ensi vuonna ja sisältää kengitystä uusia hirsiä uusi ulkovuoraus ja sisäpuoli ja myös tasakaton muutos vinokatoksi.
    Olisiko seuraava rakenne hyvä sisältä alkaen :2xhuokoinen kuitulevy paperi,hirsi 130mm ja välit savella täytetty sisältä ja ulkoa sitten 50mm ekovilla tai puukuitulevyä ja päälle suoraan ulkovuoraus pystyyn ja rimat saumoihin ja punamaali pintaan. Vai miten olisi parempi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä tuo rakenne kuulostaa hyvältä! Ulkopuolelle tuulensuoja-puukuitulevyn päälle tulee varmaankin vaakaan naulauslaudat ulkovuorilautoja varten. Siihen jää se reilu parin sentin tyhjä väli tuulensuojalevyyn, mikä on ihan ok!

      Poista
  9. Jos ei jää rakoa tuleeko ongelmia?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuon raon puuttuminen ei ole ongelma, kunhan rakenne säilyy "hengittävänä". Eli ei muovimaaleja talon pintaan.

      Poista