Käytännöllinen on kaunista

Aikaa oli kulunut nyt reilu kaksi vuotta talon ostamisesta, mutta vasta reilu vuosi siitä, kun korjasin talon alkuperäisiä ikkunoita. Siitä työstä oikeastaan lasken vasta remontin alkaneen.
Jo ensimmäisenä syksynä tein kiireellisempiä ensiaputöitä savupiipun yläpäässä, kun hormien väliset tiilet oli aikeissa kaatua hormiin. Muuta niin kiireellistä ei oikein ollutkaan. Myöhemmin sitten tiilikaton maalaamisen jälkeen massasin kamarien pönttöuunien savuhormit piipussa ja siitä työstä kertomalla tämän blogin aloitin. Jos kiinnostaa, niin kannattaa katsoa ensimmäinen kirjoitus.

Kun elettiin loppukesän ja alkusyksyn taitetta ajattelin vielä keskittyä talon sisäpintoihin. Takana oli pitkä kuuma kesä, tai siltä se oli tuntunut. Sadekaan ei ollut liiemmälti haitannut kesän töitä. Ajattelin vielä ennen syksyn tuloa saada tehdyksi siistiä sisäpintaa ja aloitin pinkopahvituksen.
Tässä työvaiheessa taas toteutin yhtä omaa kuningasajatustani ja laitoin hirsiseinään pinkopahvin alle palat rakennusfoliopaperia ikkunoiden alle ja ulkonurkkiin. Ikkunoiden alle siksi, että jos laitamme sähköpatterit, kiinteästi seinään tai irtopatterit niille kohdin, niin folio palauttaa heijastamalla lämpösäteilyä takaisin, mikä muuten heijastuisi hirsiseinään ja siitä kylmempään ulkoilmaan. Foliopaperin tuoteselosteessa sanotaan folion palauttavan 90% lämpösäteilystä takaisin. Talon ulkonurkkiin laitoin foliosuikaleet siksi, että nämä kohdat ovat lämpötaloudellisesti seinissä heikoimmat kohdat, eli kylmimmät. En usko, että hengittävyyden kannalta näillä olisi kovin suurta merkitystä, kun ne on vain nidottu hirteen kiinni.

Tapetit on Marickenin viimeisiä loppuvarastoja, mitä halvalla saimme, 3 - 7 euroa per rulla. Tapetit on oikeita paperitapetteja joissa ei ole värikuvoissakaan muovia. Tästä kannattaa ottaa aina selvä, että vaikka tapetti on paperia, niin usein väriaineissa on muovia ja sillä seinän sisäpinnan hengittävyys katkaistaan. Tai viimeistään sillä, että käytetään pinkkiä metyleeniselluloosaliisteriä. Itse suosin ja suosittelen aitoa selluloosaliisteriä, eli puhdasta luonnonainetta jota Sateenkaarivärit valmistaa tai tuo jostakin.
En ole näissä asioissa tieteentekijä enkä markkinamies, vaan edustan vanhan liiton näkökantaa, eli luotan osittain  kokemukseen ja osittain uskomukseen.

Pinkopahvin laittaminen on kohtuullisen helppoa ja tekijälleen kiitollista. Pinkopahvi antaa paljon epätasaisuutta anteeksi. Näissäkin seinissä pahvi oli kireänä ja pinkeänä seuraavan talven helmikuulle asti. Talvi oli perinteinen luminen pakkastalvi ja kolmeen kuukauteen ei lämpötila käynyt plussan puolella. Lämmityskausi oli pitkä ja rakenteet kuivuivat hyvin. Helmikuun puolella sitten huomasin ensimmäisenä yhdessä väliseinässä, kuinka pinkopahvi oli löystynyt. Kevääseen tultaessa löystymistä oli muissakin seinissä.

Tästä sitten vasta ymmärsin, että vanhan hirsitalon seinien pinkopahvittaminen olisi hyvä tehdä vasta ensimmäisen asumisvuoden lämmityskauden loppupuolella, kun rakenteet on hyvin kuivuneet. Hyvä olisi vielä, jos lämmityskauden aikana olisi kuiva pakkastalvi.

No vahingosta vihastuu ja se mikä ei tapa niin se ketuttaa. Ei muutamalla seinällä löystynyt pinkopahvi vaikuta asumiseen. Oikeasti vanhassa talossa vanhoissa pinkopahveissa on usein löysää ja kupruja.
Puu turpoaa ja kuivuu säteittäin, eli paksuusuunnassa. Huoneen korkeuden matkalla seinä voi nousta ja laskea ehkä useamman sentin. Asutussa ja tasalämpöisemmässä talossa ei kuitenkaan niin paljoa.

Keittiökaapit on vanhaa vuosikertaa, varmaan 1950-luvulta, ja täältä lähialueelta vanhasta talosta pois saneeratut. Puusuutarin taloon ne vielä kelpasi, mutta kirkkaan keltainen sai vaihtua havumetsän vihreäksi. Kaappien välistä keltainen vielä kuvassa näkyy, mutta se on paikattu.
Terästiskipöytä kahdella altaalla on käytännöllinen. Ja jos se on käytännöllinen, sen täytyy olla myös kaunis.

Leivinuuni sai pintaansa uutta rappausta ja maalia. Hellan peltisen puhkipalaneen paistouunin poistin ja muurasin sinne savukanavan kierrolla. Paistouunin suuluukku sai jäädä paikalleen. Vanha peltinen huuvakin oli ehjä.
Pönttöuunit kamareissa sai pintaansa uuden maailin ja helmipanelin hukkapätkistä tein niiden viereen halkolaatikot. Leivinuunin vieressä on talon alkuperäinen halkolaatikko.

Muutaman päivän polttopuuvarasto sisällä toimii talvella hyvänä ilmankostuttimena. Myös huoneen lämpöinen kuivunut polttopuu antaa enemmän lämpöä palaessaan, eli sen hyötysuhde on parempi. Kostean puun palaessa energiaa menee sen kuivumiseen, eli lämpöarvo kostealla puulla on huonompi.